Reipas ulkoilu antaa voimia ja terveyttä. Karaisemalla itseäni vältän monet taudit.

Yttilän Museokoululta löytyy kaksi arkullista opetustauluja, jotka ovat oleellinen osa opetuksen ja kasvatuksen historiaa. Nykyään ne ovat myös nostalgisia keräily- ja sisustusesineitä. Suurin osa opetustauluista on Yttilän koulun kouluajoilta perittyjä, osa on tullut muilta seudun kouluilta sekä muutama on hankittu huutokaupoista. Museokoululta opetustauluja löytyy reilu sata kappaletta, joista esittelen teille nyt muutaman.

Opetustauluja käytettiin yleisesti 1800-luvun puolivälissä opetuksen apuvälineinä Keski-Euroopassa. Kansakoulumme isä Uno Cygnaeus tutustui opetustauluihin Saksan ja Sveitsin koululaitoksissa. Suomeen palattuaan hän korosti opetustaulujen merkitystä opetuksen apuvälineinä. Siitä lähtien niitä ryhdyttiin valmistamaan kansakoulujen tarpeisiin. Aluksi ne olivat pieniä ja mustavalkoisia historian opetukseen tarkoitettuja tauluja, mutta myöhemmin niitä alettiin valmistaa myös muihin oppiaineisiin. Osa opetustauluista tilattiin myös Saksasta, koska siellä osattiin tuolloin väripainatusmenetelmät.

Kuvitus Grimmin veljesten iltasadusta Susi ja seitsemän pientä kiliä.

Opetustauluja käytettiin aktiivisesti aina 1960-luvulle asti ja niiden avulla opettaja havainnollisti opetustaan. Myös tuon ajan opetuskirjoissa kuvitus oli hyvin niukkaa. Opetustauluja kutsuttiin myös opetuskuviksi, koulu- tai kuvatauluiksi, havaintotauluiksi sekä seinätauluiksi ja -kuviksi. Kotimaisia opetustauluja tekivät nimekkäät taidemaalarit Albert Edefeltistä Martta Wendeliniin.

Turun yliopiston vihkiäisjuhla vuonna 1640 Albert Edefeltin ikuistamana.

Lasten talvi-iloja Martta Wendelinin kuvaamana.

Kansakouluissa opetustauluja säilytettiin arkussa tai kaapissa, valolta ja pölyltä suojassa. Näin ne kestivät käytössä useita vuosikymmeniä. Opetustaulun paljastus oli jännittävä hetki. Aiheen tullessa ajankohtaiseksi määrättiin luokan järjestäjä noutamaan opetustaulun, joka hartaudella ripustettiin karttanaulakkoon tai seinälle.

Yttilän koulun luokkakuva 1910-luvulta. Kukas heistä on saanut kunnian ripustaa opetustaulun? Kuva: Köyliön valokuvat-arkisto.

Yttilän Museokoulun opetustaulukokoelmista löytyy mm. raamattuaiheisia ja historian kulusta kertovia tauluja. Joukossa on eläintauluja, työkuvauksia ja ihmiskehoa kuvaavia kuvia, taideteoksia sekä terveyskasvatukseen liittyviä tauluja kommentteineen.

Yttilän Museokoululta löytyy 39 raamattuaiheisen opetustaulun sarja.

Viimeisimpänä hankintana on Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museon löytölaarista hankittu opetustaulu, jossa on kuvasarja Pyhä Henrikin legendasta.

Ebba Masalin, Maataloudellinen kotieläinkuvasto. Talli.

F. G. Ålander, Heinäntekoa. Valistuksen alak. havaintokuvia.

Alakoulun lasku- ja havaintokuvasto.

Kansakoulut osallistuivat myös tärkeään valistustyöhön. Esimerkiksi 1900-luvun alun vakavin terveysuhka oli keuhkotuberkuloosi. Valistustyön apuna käytettiin taudin leviämistä ja hoitoa käsitteleviä opetustauluja.

Valokuvatut opetustaulut antavat mahdollisuuden opetustaulujen monipuoliseen käyttöön. Sitten, kun esinekuvat on Museotaksvärkki-hankkeen aikana siirretty Köyliön valokuvat-arkistoon, ovat ne myös kaikkien nähtävillä. Valokuvatut opetustaulut voisi esimerkiksi jälleen ottaa mukaan opetukseen. Ne kertovat historiasta, taiteesta, herättävät kiinnostusta ja kysymyksiä, mutta myös muistuttavat tuttuun tapaan terveellisistä elämäntavoista. Miltä sinun mielestä nykypäivän opetustaulu näyttäisi? Entä mikä tauluista on sinun suosikkisi?

Hanna

---

Opetustaulujen kuvat: Jaakko Ojala

Lähteet:

https://www.nt-museo.net/nayttelyt

http://www.reijoheikkinen.fi/kuvataulut-historian-historian-opetuksessa/

 

 

Torpparimuseon tarina osa 5.

Torpan pirtti on sisustettu ajan mukaisesti. Vaikka huonetta kutsuttiin ”paremmaksi huoneeksi”, jossa otettiin vieraat vastaan, tilan ahtauden vuoksi siellä myös työskenneltiin ja nukuttiin. Tästä kertovat nurkassa oleva peti, joka on sijattu ajan tapaan olkipolstarilla, alusraitilla, pääraitilla ja täkillä sekä kangaspuut, joissa on kuteilla rohdinkangasta. Ikkunan alta löytyy myös rukki, johon kuuluu tortti, lyhty ja härkki sekä vyyhdin- ja kerinpuut.

Nurkista löytyvät hääpeilit, jotka on valmistanut Aleksanteri ”Santtu” Sianoja Tuiskulan Sianojan torpasta. Yhteensä peilejä oli neljä, joita hän lainaili häähuoneisiin. Pöydällä on myös esillä Kustaa Polvianderin perheraamattu ja seinätaulu puolestaan huomauttaa, että AHKERUS ON ONNEN ALKU!

Porstuan peräkamari oli usein muorin ja faarin käytössä. Kamarista löytyy sivusta vedettävä sänky sekä monilokeroinen Gestrin mummun klaffipiironki. Olga Gestrin (os. Helenius. myöh. Saha) työskenteli meijerskana Tuiskulan meijerissä. Piirongin päällä on satulipeili, josta löytyy teksti:

”Ida Marttila Tuiskulasta omistaa tämän satulin W1882.
Idan rakastettu on Mäkelän trenki Johan Lindroos.
Toristetan Tuiskulassa
Syyskuun 20 pä 1886.
Glöm ei min glömmer ej aldri
min ven.
Lirvakas poika.”

Kamarissa on myös esillä matka-arkku eli ”Amerikan arkku”. Arkku on kuulunut Olga Vanteelle Puolimatkan torpasta. Hän oli matkustanut Amerikkaan kolme kertaa.

Tuvassa valmistettiin ruokaa, tehtiin puhdetyötä ja toimi se myös nukkumatilana. Uuniin mahtui kerralla kymmenen leipää, jotka kuivattiin katossa  vartailla. Takan läheltä löytyy patapenkki. Kun pata kraakun avulla käännettiin pois tulelta, nostettiin pata säilöön penkissä olevaan syvennykseen.

Pöydän päältä löytyy leipähöylä, jonka on valmistanut torppari August Valtanen Tuiskulasta. Höylällä ”höölätään” kovaa leipää puuroksi. Tätä leipäpuuroa syötiin kuivana muun ruoan ohessa. Puulautasilla leikattiin lihaa ja kalaa ja liemiruokaa syötiin yhteisestä vadista omalla lusikalla, joka hyvin nuoltunua aseteltiin seinällä olevaan lusikkakampaan.

Huoneesta löytyy myös ”läpitooli” eli reikätuoli, jonka avulla lapsi opetteli seisomaan ja kävelemään. Tällöin myös äiti ennätti hetkeksi omiin askareisiinsa.

Torpan porstuasta on esillä taksvärkkärin eväslaukku, jota käytettiin mm. päivätöissä käydessä Köyliön vanhassa kartanossa 1850-luvun molemmin puolin. Kuvassa oleva eväslaukku on pienennetty jäljennös alkuperäisestä. Puuosiin on kaiverrettu FJB 1858. Tämän jälkeen tuli käyttöön koivutuohesta punottu tuohikontti, jota myös ”helvetiksi” haukuttiin. Tuohikontit puolestaan korvasi 1890-luvun lopulla nahkareput.

Kaikki kuvat torpasta on ottanut kukas muukaan kuin Jaakko Ojala. Sisäkuvat ovat vuodelta 2014 ja esinekuvat ovat tämän kesän esinevalokuvaustalkoista.

Mutta nyt takaisin esineluetteloiden pariin,

Hanna

31 talkoot ja 43 talkoolaista.

dav

Museotaksvärkki on tähän mennessä järjestänyt kaikkiaan 31 talkoot, joista Tuiskulan Torpparimuseolla talkoiltiin 17 päivän, Yttilän Museokoululla 5 päivänä ja Räisälä-museossa 3 päivänä. Riukuaitataksvärkissä talkoiltiin 3 päivänä ja digitalkoita ollaan järjestetty 4 kertaa. Kaksi talkoopäivää jouduttiin perumaan sairastumisen ja talkoolaisten puuttumisen tähden. Kaiken kaikkiaan talkoisiin osallistui huimat 43 talkoolaista. On ollut ilo tavata ja tutustua teistä melkein jokaiseen. Ilman teitä emme olisi nyt tässä pisteessä, kiitos!

Kaiholla tulen muistelemaan yhteisiä talkoitamme, sillä nyt alkaa se yksinäinen puurtaminen. Esineinventoinnin lisäksi hankkeessa inventoidaan myös Tuiskulan Torpparimuseon ja Yttilän Museokoulun rakennukset. Edelliset rakennusinventoinnit Torpparimuseolla on tehty vuonna 1992 ja Museokoululla vuonna 1996. Inventoinnit päivitetään ja täydennetään kuvineen koskemaan nykytilannetta. Inventoinnit tehdään Satakunnan Museon ylläpitämään Pakki-tietokantaan, joka on vastaavanlainen viranomaiskäyttöön tarkoitettu kokoelmanhallintaohjelma kuten WebMusketti, mutta koskee rakennuksia ja kulttuuriympäristöjä.

Hanke osallistuu myös Köyliön kappeliseurakunnan esineinventoinnin selvittelyyn ja tulevien toimenpiteiden suunnitteluun. Seurakuntien arvoesineinventointi poikkeaa jonkin verran museoiden esineinventoinneista. Tällä hetkellä muutamat kysymykset odottavat vielä vastauksia, ennen kuin pääsemme konkreettisen selvitys- ja suunnittelutyön pariin.

Nyt, kun kaikki Yttilän Museokoulun ja Tuiskulan Torpparimuseon esineet on käyty läpi, on hyvä myös miettiä museoiden kokoelmapoliittista ohjelmaa. Kokoelmapoliittisen ohjelman laatiminen on keino hallita museoiden kokoelmia. Siinä mm. määritellään, mitä kokoelmat pitävät sisällään, ja mitä mahdollista kaivattaisiin museon kokoelmiin, jotta siitä saataisiin ehyempi kokonaisuus. Kokoelmapoliittinen ohjelma toimii ikään kuin museokokoelmien käsikirjana, johon on koottu tietoa kyseisen kokoelman hallinnasta, tallennuksesta aina kokoelmien säilytyksestä esineiden hoitoon. Kokoelmapoliittisen ohjelman lisäksi Yttilän Museokoululle laaditaan myös erillinen käyttösuunnitelma, josta olen teille jo kirjoittanut täällä ja täällä.

Museotaksvärkki osallistuu myös erilaisin kokoonpanoin ja esityksin Köyliön Ystävien järjestämiin ystävätapaamisiin. Nähtävillä on tilanteen ja aikataulun mukaan ainakin täällä blogissa jo nähdyt tekstiilit sekä ”piippunäyttely”. Ystävätapaamisten  ”maakuntakierroksen” ajankohdat voit käydä katsomassa täältä.

Lopuksi haluan vielä kiittää teitä lukijoita. Edellinen päivitys keräsi päivän aikana 192 lukukertaa, mikä tuntuu huimalta lukemalta. Tuntuu kivalta, että Museotaksvärkki herättää kiinnostusta, enkä kirjoittele täällä vain omaksi ja äitini iloksi,

Hanna

Esinevalokuvaustalkoot olivat tältä osin tässä – mitä seuraavaksi?

Räisälä-museon talkoiden ohessa 29.8. istuimme alas pohtimaan Museotaksvärkki-hankkeen syksyä ja talvea. Paljon olemme jo saaneet aikaiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että melkein kaikki esinevalokuvaustalkoot on pidetty. Eilen 7.9. pidettiin tämän vuoden osalta viimeiset talkoot Yttilän Museokoululla. Kaiken kaikkiaan esineitä on kuvattu kesän ja syksyn talkoissa noin 3294, joista Tuiskulan Torpparimuseon esineitä on 2341 ja Yttilän Museokoulun 603. Räisälä-museon esineitä olemme tähän mennessä kuvanneet noin 350.

Nyt kun melkein kaikki esineet on valokuvattu, alkaa toinen iso urakka, jolloin Tuiskulan Torpparimuseon ja Räisälä-museon esineiden tiedot päivitetään ja kuvat siirretään Satakunnan Museon ylläpitämään WebMusketti-tietokantaan. Yttilän Museokoulun osalta esineinventoinnit kootaan Excel-taulukkoon. Torpparimuseon ja Museokoulun esinekuvat tullaan myös siirtämään tietoineen Köyliön valokuvat-arkistoon. Köyliön valokuvat-arkisto on julkinen tietokanta, toisin kuin WebMusketti-tietokanta, joka on vain viranomaiskäyttöön tarkoitettu kokoelmanhallintaohjelma. Hankkeemme tarkoituksena on, että esinekokoelmat olisivat jokaisen teidän tavoitettavissa, joten Köyliön valokuvat-arkisto on siihen oiva väylä. Valokuvat-arkistossa voi myös järjestää ”virtuaalinäyttelyitä”, joten olkaanhan sen osalta kuulolla.

Tässä kuvakaappaus valmiista WebMusketin esinekortista, johon on kirjattu kaikki tarvittavat ja löydetyt tiedot kehräpuusta esinenumerolla 1813. Valmiita esinekortteja Musketissa on vasta reilut 300, mutta digitalkoiden aikana suurin osa esineiden perustiedoista on jo syötetty Muskettiin. Ne vain odottavat täydentämistä, kuvia ja tutkimustyötä. Näinkään kattavia tietoja ei kaikista esineistä löydy, mutta kaikki tiedot kirjataan, mitä tiedetään. Museoesineen arvo ei aina ole esineessä, vaan kontekstitiedoissa, joissa kerrotaan esimerkiksi kenelle esine on kuulunut, mitä sillä on tehty tai mihin tilanteeseen tai tapahtumaan esine on liittynyt.

Tässä vielä tunnelmia viime viikon Räisälä-museon talkoista. Räisälä-museosta löytyy kattava esinekokoelma Räisälän pitäjän historiasta. Osa museon esinekokoelmista on jo luetteloitu WebMusketti-tietokantaan, mutta osa on myös luetteloimatta, kuten kuvissa esiintyvä ryijy.

Ja HUOMIO!!! Yttilän Museokoulun pihamaalla järjestetään lauantaina 9.9.2017 klo 9-13 perinteiset syysmarkkinat, joissa on myynnissä syksyn satoa. Lisätietoa syysmarkkinoista löydät Yttilän kyläyhdistyksen sivuilta. Museokoululla voit myös käydä jättämässä oman kommenttisi siitä, mitä käyttöä Museokoululla voisi olla ja mitä siellä voisi tehdä. Olen jo aiemmin kirjoittanut Yttilän Museokoulun tulevaisuudesta ja siitä voitte käydä lukemassa täältä. Myös täällä blogin puolella kommenttikenttä on edelleen käytössänne.

Ota siis mallia museokoira Reimasta ja tartu liituun samalla, kun nautit syysmarkkinoiden tunnelmasta,

Hanna