Yttilän Museokoulun tarina osa 1.

YMK
Mahdollisesti vanhin Yttilän koulusta otettu valokuva. Kuva: Köyliön valokuvat-arkisto.

Ensimmäinen maininta kansakoulun perustamisesta Köyliöön löytyy kuntakokouksen vuoden 1872 pöytäkirjasta, jossa kuvernöörin tiedustellessa kansanvalistuksesta vastattiin, että kunta ei voi perustaa kansakoulua.  Kunnat saivat valtiolta ns. viinarahoja, jotka Köyliön kunta päätti tallettaa kansakoululaitoksen pohjarahastoksi.  Kun vuonna 1877 kuvernööri puuttui uudelleen kouluasiaan Köyliön kuntakokouksessa, todettiin viinarahoja tähän mennessä kertyneen 2800 markan edestä. Kuvernöörin päätöksestä päätettiin perustaa kuntaan kansakoulu, jonka rakentamista ja ylläpitoa varten perustettiin komitea. Kirkkoherra Claes Sumeliuksen koolle kutsuma komitea kokoontui ensimmäisen kerran kuitenkin vasta vuonna 1879.

Koulun perustaminen aiheutti erimielisyyksiä, kun kaikki säätyläiset kirkkoherraa myöten ja lähes kaikki maanomistajat olivat perustamisen puolesta, kun taas torpparit ja maatyöväki (mm. itselliset) olivat koulun perustamista vastaan. Torppareillehan kouluhanke tiesi lisärasituksia ainakin perustöiden muodossa. Kiistaa aiheutti myös koulun sijoituspaikka. Köyliön kirkkoherra ehdotti Yttilän Ottaa, kun taas komitean enemmistö vapaaherra Cedercreutz etunenässä piti soveliaimpana paikkana Vanhankartanon mailla sijaitsevaa Utterin torpan lähistöä. Vapaaherra Cedercreutz lupasi myös lahjoittaa tulevalle koululle sisustuksen ja opetusvälineet ja tontinkin, jos koulu perustettaisiin kartanon maille. Riita koulun paikasta päättyi komitean enemmistön hyväksi. Yttilän kansakoulu rakennettiin Utterin torpan lähistölle.

Yttilän koulun rakennukset
Yttilän koulun rakennukset. Kuva: Köyliön valokuvat-arkisto.

Koulun rakentaminen alkoi vuonna 1880 kauppias Henrik Winnarin piirustusten pohjalta. Heinäkuun puolivälissä vuonna 1880 koulurakennus oli jo saanut katon ”päänsä päälle”. Työnjohtajana toimi muurarimestari K.G. Willing, joka ikuisti koulun palomuuriin nimensä ja valmistusvuoden. Koulu valmistui lopulta vuonna 1881. Alarakennus eli piharakennus sekä ulkorivi eli talousrakennus valmistuivat vuonna 1883. Piharakennusta käytettiin vuosina 1884-1900 kunnanhuoneena ja samassa rakennuksessa asui myös kätilö. Ennen rakennuksen valmistumista koulu toimi väliaikaisesti Yttilän Mikontalossa nykyisessä Vännilässä, josta oli vuokrattu pirtti luokkahuoneeksi ja peräkamarit opettajan asunnoksi. Ensimmäiseksi opettajaksi saatiin Jyväskylän seminaarista valmistunut Ida Sandström. Hän toimi Yttilän koulun opettajana kuolemaansa asti vuoteen 1911.

Sandström
Ida Ulrika Sandström syntyi 12.12.1847 Kullaalla ja kuoli 9.5.1911 Köyliössä. Hän valmistui Jyväskylän seminaarista 1870-luvun lopulta tai vuonna 1880. Kuva: Köyliön valokuvat-arksito.

Vanhankartanon omistaja, vapaaherra Axel Cedercreutz perheineen olivat alusta alkaen koulun tuki ja turva, jolloin kartano vastasi pitkälti kustannuksista. Alkuvuosina koulu olikin tavallaan yksityiskoulu. Myöhemmin koulun taloudellisesta tuesta vastasivat Köyliönsaari, Pajula, Tuohiniemi, Pehula, Vellinkylä, Uusimaa, Yttilä ja Kankaanpää. Kuitenkaan Vanhankartanon väen ystävällisyys ei loppunut tähän, vaan perinteeksi muodostui, että kartanon väki saapui joka vuosi koulun kuusijuhlaan tuoden jokaiselle oppilaalle pienen lahjan. Tämä perinne jatkui 1960-luvulle asti, jonka jälkeen vapaaherratar Marianne Cedercreutz lahjoitti huomattavan summan koulun kirjaston kartuttamiseen.

Jatkuu seuraavassa osassa…

Edelleenkin teillä olisi mahdollisuus vaikuttaa Yttilän Museokoulun toimintaan, sillä nyt on Yttilän käyttösuunnitelma jälleen työn alla. Olen aiemmin kirjoittanut samasta toiveesta täällä ja täällä. Viimeisin kysely tuottikin seuraavanlaisia vastauksia:

Herättikö nämä teissä ideoita tai ajatuksia? Kertokaa ja toivokaa, mitä te haluaisitte Museokoululla tehdä, nähdä tai kokea?

Hanna


Lähteet:

Heino, Alpo 2007: Yttilän koulu – Köyliön ensimmäisestä koulusta museokouluksi. Köyliö-seura (toim.) Köyliist 8. Härkikarilta karpalosuolle. Jyväskylä, 20-28.

Salokangas, Raimo: Köyliön historia II 1850-1975. Kokemäki 1980.

Mainokset

Kaasutellen vuosi käyntiin.

56AEBEFA-4418-454C-86B0-55440B1B0C13
Mallia näyttävät Hilja ja Seija. Kuva: Köyliön valokuvat-arkisto.

Museotaksvärkki-hankkeen uusi vuosi on kaasuteltu vauhdikkaasti käyntiin. Tännekään en ole ennättänyt mitään kirjoittaa, vaikka tiukasti olenkin istunut tietokoneen äärellä. Mutta onneksi Samuli otti kopin kynästä ja kirjoitti vuoden ensimmäisen päivityksen. Suuret kiitokset Samulille tekstistä!

IMG_1290

Museotaksvärkki-hankeen työryhmä kokousti 8.1.2018 totuttuun tapaan Yttilän Museokoululla. Tutun työryhmän lisäksi iloksemme saimme paikalle myös Köyliö-seuran nykyisen puheenjohtajan Asser Lehtorannan ja entisen puheenjohtajan Samuli Vahteriston. Kokouksessa pistettiin viime vuosi pakettiin ja laadittiin muutama tavoite tälle vuodelle. Vaikka valmista on tullut, on tälle vuodelle vielä kivasti tehtävää. Varsinainen luettelointityö on nyt kuumimmillaan ja Yttilän Museokoulun esinekuvat tietoineen on viime päivinä siirretty Köyliön valokuvat-arkistoon. Käykää ihmeessä tutustumassa.

Ollaan me ehditty jo talkoillakin! Pakko sanoa, että talkoita on ollut ikävä ja sitä tekemisen meininkiä. Torstaina 18.1. talkoilimme Kokemäellä Räisälän kansanopiston perinnehuoneella, jossa sijaitsevat kansanopiston perinnekokoelmat. Perjantaina 19.1. talkoilimme puolestaan Räisälä-museolla. Nyt pitäisi olla Räisälä-museon kaikki museoesineet valokuvattu hankkeen osalta. Kaiken kaikkiaan Räisälä-museon esineitä on valokuvattu nyt yhteensä 494 kappaletta. Käyttökokoelmiin kuuluvat esineet jätimme kuvausten ulkopuolelle. Luetteloimattomia esineitä Räisälä-museon kokoelmista löytyy arviolta noin 50 kappaletta. Niiden luetteloiminen WebMusketti-tietokantaan onkin seuraavana tehtävälistalla Räisälä-museon osalta.

Ja menkäähän potkuttelemaan. Itsekin kävin eräs sunnuntai Köyliönjärvellä testaamassa Lähteenkylän rannan potkukelkat ja olipa huippua. Kerrassaan mainio keino talviliikuttaa kyläläisiä.

IMG-9331

Talvisin terveisin,

Hanna

Ansaittu kiitos Museotaksvärkin toimijoille ja tukijoille.

Jatketaan samaan malliin -hyvä me!

Köyliö-seuran tilille oli putkahtanut ylimääräiset 50 euroa. Eräs henkilö halusi tukea Museotaksvärkkihanketta, koska hän arvosti hankkeen ja seuran tekemää kulttuuriperinteen tallennustyötä. Hieno ajatus ja ele. Köyliö-seurassa on yli 400 jäsentä ja jäsenmaksun maksamalla hekin kuuluvat tähän kulttuuriperinteen tukijoitten joukkoon. Jokainen euro on seuratyössä tarpeen, vaikka eri toimijoiden talkoopanos on huikea. Tästä tuli mieleen ajatus, että kyllä minäkin jonkin summan voisin lahjoittaa tällaiseen hyvään tarkoitukseen – entä sinä, yhdistyksesi ja yrityksesi? Kiitos!

Köyliössä on aina puhallettu yhteen hiileen ja eri järjestöt, kunta, seurakunta ja monet yritykset ovat olleet yhteisissä hankkeissa mukana joko talkoopanoksella tai rahallisella tuella. Olemme yhdessä saaneet paljon hyvää aikaan. Kylien Köyliö imago ja yhdessä tekemisen meininki vievät eteenpäin hyvää sanomaa ja tekoja myös raikkaiden tuulien kunnassa Säkylässä. Kiitos!

Erityisen hyvin tämä on näkynyt Museotaksvärkkihankkeessa, jossa hankkeen 12 000 euron omavastuuosuutta Köyliö-seuran lisäksi ovat erisuuruisin summin tukeneet kaikki Köyliön kyläyhdistykset (Tuiskula, Yttilä, Vuorenmaa, Voitoinen, Kankaanpää, Kepola ja Ristola) Köyliön Museoyhdistys, Räisälä-museo, Köyliön kappeliseurakunta, Tuiskulan Kesäteatteri, Härkälän Puutarha, Köyliön Osuuspankki, Köyliön-Säkylän Sähkö, Lions Club Köyliö, Tuiskulan Seuratalo ja Tuiskulan VPK. Säkylän kunta on antanut oman panoksensa Pyhäjärviseudun kehittämisyhdistyksen kautta. Kiitos tukijoille!

Museotaksvärkkihanke on tähän mennessä järjestänyt kaikkiaan 31 talkoot, joissa on kertynyt hanketta hyödyttäviä talkootunteja yhteensä 800. Hanke on edistynyt yli odotusten ja työ jatkuu vuoden 2018 aikana.  Kiitos talkooväelle!

Hyvä suunnittelu ja organisointi luovat vankan perustan asioiden sujuvuudelle ja tavoitteiden saavuttamiselle. Kiitos tästä kuuluu hanketyöryhmälle ja etenkin hankkeen johtajalle Mikko Eskolalle. Hanna Jaakolan museoalan koulutus ja asiantuntemus sekä mittava työpanos ansaitsee myös kiitoksen. Olisi kiittämätöntä, jos ei huomioitaisi taitavaa kameran käyttäjää Jaakko Ojalaa, joka on ottanut hankkeen tarpeisiin noin 5 000 digikuvaa. Kiitos Hanna, Mikko ja Jaska!

Mitä olemme tähän mennessä yhdessä saaneet aikaan? Museotaksvärkkihankkeen myötä Tuiskulan Torpparimuseon, Yttilän Museokoulun ja joiltakin osin Räisälä-museon ja Köyliön kappeliseurakunnan arvokkaat esinekokoelmat on pääosin inventoitu ja digitoitu palkatun museoalan ammattilaisen toimesta. Esineiden perustiedot ja kunto on tarkastettu, tiedot ja esineestä otettu valokuva on siirretty Satakunnan Museon ylläpitämään WebMusketti -tietokantaan. Tuiskulan Torpparimuseon ja Yttilän Museokoulun koko aineisto ja osittain Räisälä-museon esineistö on osin valokuvattu. Kuvattuja esineitä oli 3294. Valtaosa esinekuvista tullaan kevään 2018 aikana siirtämään myös Köyliön Valokuvat Arkistoon, jossa ne ovat vapaasti katsottavissa. Hankkeen toimesta on pidetty myös riukuaitataksvärkki ja toinen pidetään lähestyvän kesän kuluessa.

Paikallisissa hyvissä hankkeissa on aina iso taustavaikuttaja ja se on Leader Pyhäjärviseutu, joka ohjaa ja tukee yhteisöjen hankkeita sekä auttaa hankkeen hakemisessa sekä rahoittamisessa. Kiitos!

Hiihtäjät
Hiihdossa ja hanketyössä on enemmän potkua ja iloa, kun sitä yhdessä tehdään. Kuva: Köyliön valokuvat-arkisto.

Jatketaan samaan malliin -hyvä me!

Terveisin,

Köyliö-seuran puheenjohtaja 2016-2017 ja tuore julkaisujaoston puheenjohtaja Samuli Vahteristo

Tukesi (Museotaksvärkkihankkeelle) kotiseututyölle voit osoittaa Köyliö-seuran tilille FI30 5476 6840 0112 91