Adoptoi monumentti.

Maanantaina 21.5. vietimme Satakunnan Museolla Maakunnallista museopäivää, joka oli suunnattu paikallismuseoiden toimijoille. Iltapäivän aikana saimme kuulla Satakunnan Museon henkilökunnan kertomana ajankohtaisia asioita mm. uudistuvista tietosuojalaista ja ampuma-aselaista sekä mielenkiintoisesta Adoptoi monumentti-toiminnasta, jonka Satakunnan Museo esitteli julkisesti ensimmäistä kertaa. Lopuksi saimme opastetulla kierroksella tutustua uudistettuun Elon merkkejä -näyttelyyn, jonka näyttelytekniikka on tätä päivää, ja jonka kolme kerrosta Satakuntaa on kerrottu uudella, mielenkiintoisella ja ajatuksia herättävällä tavalla.

Kiinnostaako harrastus kulttuuriympäristön hoitajana? Siispä palataan vielä Adoptoi monumentti -toimintaan, sillä se todellakin kaipaa hieman lähempää tarkastelua. Saamassani Adoptoi muinaisjäännös tai rakennus! -lehtisessä kysytään kiinnostaako muinaisjäännökset tai vanhat rakennukset? Haluaisitko tehdä jotakin konkreettista niiden hyväksi? Adoptoi monumentti rohkaisee jokaista arvostamaan ja vaalimaan ympäristöään.

Monumentin adoptoijana voi toimia esimerkiksi yhteisö, yhdistys, yritys, kaveriporukka tai julkisyhteisö, kuten vaikka vitosluokkalaiset, eikä aiempaa kokemusta tarvita, vaan kiinnostus ja innostus vievät jo pitkälle. Adoptiosopimus laaditaan yhdessä Satakunnan Museon kanssa ja kohteelle tehdään hoitosuunnitelma. Neuvonnasta vastaa Satakunnan Museo.

CA6F8A33-E241-4CB6-8E1F-631D832CF12E

Adoptoiminen ei ole omistamista, vaan adoptoija/adoptoijaporukka huolehtii vapaaehtoisesti talkoohengessä kohteen kunnosta, tarkastelee sitä ja halutessaan tutkii kohteen historiaa ja järjestää jopa paikalla erilaisia tapahtumia. Muinaisjäännösten hoitoon kuuluu usein kasvillisuuden kitkeminen, niitto, vesakon poisto ja roskien siivoaminen. Tavoitteena on tehdä kohde näkyväksi. Rakennusperinnön kohdalla yksinkertaisella hoito- ja kunnostustyöllä on suuri merkitys, kuten katon ja vesikourujen puhtaanapito, maalaus ja ikkunoiden kunnostus.

Satakunnan Museon toive oli, että paikallismuseoissa ja yhdistyksissä sanaa vietäisiin eteenpäin, jotta adoptoitavat kohteet ja adoptoijat löytäisivät toisensa. Esimerkiksi Köyliössä mahdolliset adoptoitavat kohteet ovat Lallin tarinapaikka Voitoisissa sekä Yttilänotan kalmisto. Muitakin kohteita saa ehdottaa. Mikä olisikaan mainiompi keino pitää omasta ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä huoli!

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Satakunnan Museon arkeologiin Leena Koivistoon osoitteeseen leena.koivisto@pori.fi tai numeroon 044 701 0930.

Minkä kohteen sinä haluaisit adoptoida?

Hanna

 

 

Mainokset

Sanokaas mun sanonee.

Tämänkertainen blogiteksti on poikkeuksellisesti luettavissa Tuiskula.infon Sanokaas mun sanonee -blogista, jossa sain kunnian vierailla ja kynäillä. Tekstissä pohdin talkoohenkeä, joka ei pelkästään ole tuiskulalainen ilmiö vaan koskee ehdottomasti koko Köyliötä, joten käykäähän kurkkaamassa. Siellä on kaikkea muutakin mielenkiintoista.

Sitten muutama ilmoitusluontoinen asia. Nimittäin Museotaksvärkki-hanke on järjestämässä jälleen riukuaitataksvärkin. Tällä kertaa riukuaitaa pystytetään Yttilän Museokoululla ja vetäjänä toimii Veikko Salo. Aikataulu ja taksvärkin eteneminen tapahtuu seuraavasti:

Riukujen hankinta ja esivalmistelu 21-22.5. 2018 klo 18-22.

Aidan pystytys 5.6.2018 klo 17 eteenpäin.

Kolmipäiväinen riukuaitataksvärkki on kaikille avoin ja ilmainen. Ilmoittautumiset ottaa tällä kertaa vastaan Yttilän Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sari Minkovitsch osoitteessa sarminko@gmail.com.

Riukuaitataksvärkki

Tuiskulan Torpparimuseon viime kesäisestä riukuaitataksvärkistä voi käydä lukemassa täältä ja täältä.

Tuiskulassa olisi vielä ainakin yhdet talkoot jäljellä ja ne pidetään Torpparimuseolla torstaina 24.5.2018 kello 9 eteenpäin. Mikäli hommat jäävät pahasti kesken, talkoita jatketaan vielä perjantaina 25.5. Muutama käsipari olisi avuksi, sillä Torpparimuseon puuliiterissä on ilmeisesti jemmassa muutama viuhka, vanki, karhu ja vältti (kyntövälineitä, älkää huolehtiko), jotka pitäisi vielä valokuvata sekä pirtin kaapin kirjat olisivat nekin syytä ikuistaa. Samalla museolla tehdään muutama esinepoisto, joten kantoapu olisi siinäkin tarpeen. Ilmoittautua voi minulle osoitteeseen museotaksvarkkihanke@gmail.com tai numeroon 044 2439633.

83BC39BE-A30B-4BF5-9C84-724F8118CD61
Tunnelmia viime kesältä.

Viime kesän talkoista ja siitä mitä talkoissa tapahtuu, voi käydä lukemassa täältä. Ja voi, miten olenkaan odottanut talkoita pitkän talven jälkeen,

Hanna

 

Ikkuna räisäläisyyteen.

Köyliön ytimessä sijaitsee Räisälä-keskus. Vuonna 1947 perustettu Räisäläisten säätiö vaalii räisäläisiä perinteitä ja karjalaista yhteishenkeä ylläpitämällä Räisälä-keskuksessa Räisälä-museon lisäksi kirjastoa ja valokuva -arkistoa. Alun perin Räisälä-museo sijaitsi Kokemäen Tuomaalassa. Kokemäen kaupunki vuokrasi vuonna 2003 museotiloiksi ensin yhden ja sitten toisen huoneen Tuomaalan koulun entisestä opettajan asunnosta. Vuokratilat eivät kuitenkaan olleet edukseen nykyaikaiselle museotoiminnalle, joten Räisäläisten säätiö päätti vuonna 2011 hankkia liikehuoneiston keskeltä Köyliön Kepolaa, joka kunnostettiin säätiön toimintaa palvelevaksi Räisälä-keskukseksi. Avajaisia juhlittiin 24.8.2014.

IMG-1522

Räisäläisten säätiön tukikohtana toimiva Räisälä-keskus on satakuntalaisille räisäläisyyden ikkuna, joka tarjoaa tietoa Räisälästä omia juuriaan etsiville, karjalaisuudesta kiinnostuneille tai sitä tutkiville sekä oppimisympäristönä lähiseudun kouluille.  ”Siellä viihtyy aina”, totesi eräs köyliöläinen, eikä se ole mikään ihme, sillä Räisälä-keskus tarjoaa jokaiselle jotakin ja tietoa löytyy niin paljon, kun sitä jaksaa vain ahmia. Jokainen vierailu museossa avaa uuden oven räisäläisyyteen.

Räisälä-museon perusnäyttely esittelee entistä Räisälää, räisäläisiä ja räisäläisyyttä monipuolisesti kivikaudesta nykypäivään. Näyttelyssä läsnä ovat ihmiset, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja sopeutumaan uuteen elämään, kulttuuriin ja ympäristöön siirtolaisina. Museo kertoo sodista ja raskaista evakkomatkoista, joille jokaisen räisäläisen oli lähdettävä, mukana tärkein omaisuus, joista osa on päätynyt museon kokoelmiin.

Räisälä-museon kokoelmat ovat pääosin karttuneet lahjoituksin. Kokoelmien painopiste on arkipäivän esineistössä, joka ajallisesti keskittyy elämään Räisälässä ennen sotia 1939-1944 ja räisäläisten asettumiseen uusille asuinsijoilleen nyky-Suomessa.  Näyttelyssä esillä ovat mm. maailmanennätyksen ampuneen räisäläisen Matti Haikosen jousiammuntataulu sekä -nuoli. Ennätyksen hän ampui Säkylän Kotkanniemen kentällä 28.6.1964. Anneli Lallukka-Vanhasen kummitädin Kerttu Åhlvikin vuonna 1942 valmistama kastemekko, jossa Anneli kastettiin Räisälän Tiurin Jurkkalassa. Kasteen toimitti Räisälän silloinen kappalainen Onni Honkkila. Puusniekkojen seinäpuhelin oli Räisälän Myllypellon ensimmäisiä, josta kerrotaan, että: ”Se ol välttämätön hankinta, koska Puusniekan talo sijaitsi aseman välittömässä läheisyydessä, ja heillä oli pieni kahvila matkustavaisille. Talossa saattoi 1930-luvulla yöpyä myös ”metsäherroja”, jotka tarvitsivat puhelinta asioiden hoitoon. Tämä puhelin olin Puusniekkojen toinen puhelin. Se oli aluksi sijoitettuna ”tyttöjen” huoneeseen.”

Merkittävimmät lahjoitukset ovat esimerkiksi Niilo Seljannin lahjoittama Räisälän kansanopistoon liittyvä esine-, valokuva ja arkistomateriaali. Kirjastosta löytyy Heikki Kähärin lahjoittama kirjavalikoima kouluneuvos Matti Kähärin laajasta kirjastosta. Merkittävän erillisen osion kokoelmista muodostaa lahjoituksena saatu, toimintansa lopettaneen Räisälän kansanopiston jäämistöstä koottu kokonaisuus, josta osa on myös nähtävillä Kokemäellä Teljän talossa sijaitsevassa kansanopiston perinnehuoneessa. Kansanopiston perinnekokoelma sisältää runsaasti valokuva-aineistoa ja oppilasmatrikkelitietoa. Kaiken kaikkiaan Räisälä-museon esinekokoelmista löytyy 1374 esinettä.

RÄK 69 573
Räisälän kansaopiston ryhmäkuva vuosilta 1910-1911. Kuva: Räisälä-museon kokoelmat.

Oletko sinä jo käynyt Räisälä-museossa?

Hanna