HAKIJA:
Köyliö-seuran tarkoituksena on kotiseudun kehittäminen, viihtyvyyden lisääminen, tulevaisuuden turvaaminen sekä kotiseutuhengen ylläpitäminen, omatoimisuuden vahvistaminen ja ylipäätäänkin kaikki toiminta kotiseudun hyväksi.
Köyliö-seuran perustamiskokouksessa vuonna 2000 kirjattiin pöytäkirjaan tärkeimmät tavoitteet: Alueen historian selvittäminen ja kaikenlainen perinteen keruu, johon kuuluu mm. Köyliön valokuvien tallennus jälkipolvia varten, tilanteen niin vaatiessa myös katoamassa olevien tai muutoin merkittävien kohteiden valokuvaaminen ja tallennus. Köyliö-seuran hallituksen muodostettaessa periaatteena on Kylien Köyliö ja niinpä hallituksessa on kattavasti edustettuna koko Köyliö. Hallituksen alaisuudessa toimii myös 4 jaostoa. Yhdistyksessä on noin 400 jäsentä, joista hiukan yli puolet asuu Köyliön ulkopuolella.
Köyliö-seura on hallinnoinut neljää EU -hanketta: Köyliön Upea Menneisyys -hanke, Köyliö Taksvärkki -hanke, Yttilän Otta Tutuksi -kaivuuhanke sekä Köyliön Upeat Valokuvat Arkistoon -hanke. Näin on yhdistykseen muodostunut laaja kokemus hankkeista ja niiden toteuttamisesta, jota nyt voidaan hyödyntää.
Köyliö-seuran rahoituspohja on kattava. Kylien Köyliö -periaate varmistaa hankkeessa tarvittavan talkootyövoiman saannin. Hankkeen työryhmässä on mukana Satakunnan Museon edustus, jota kautta on haluttu varmistaa museoasioiden erityistuntemus.
Hankkeen johtajan toimii DI, FM Mikko Eskola, joka on vuodesta 2011 lähtien ollut Huittisten kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikön virassa. Eskola on kuulunut myös “Vesihuolto-osuuskuntien toiminnan kehittäminen” EAKR-hankkeen (A31945) ohjausryhmään.
HANKKEEN TARVE JA TAUSTA:
Hankkeen tavoitteena on turvata ja edistää köyliöläisen aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön säilymistä. Hanke edistää ja ylläpitää kylien yhteisöllisyyttä ja vahvistaa alueen identiteettiä. Hanke kohentaa Yttilän Huovintien valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ja Tuiskulan (RKY 1993 valtakunnallisesti) arvokkaan kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön tilaa.
Köyliön museon eli Tuiskulan torpparinmuseon esinekokoelman inventointi ja digitointi: Tuiskulan torpparimuseon luetteloitujen esineiden kokonaismäärä on 2151. Kokoelmaa on koottu 1930-luvulta lähtien eikä sitä ole missään vaiheessa kokonaisuudessaan inventoitu. Kokoelma on luetteloitu pääkirjaan sekä kortistoon.
Museoiden kokoelmien digitointi, luettelointisovellus: Nykyaikainen museotoiminta edellyttää kokoelmien olevan digitaalisessa muodossa. Puhutaan kokoelmien saatavuudesta, museoiden välisestä tallennusyhteistyöstä ja tiedon lisäämisestä niin yleisön kuin museonkin kannalta. Digitoinnissa pyritään siihen, että jollain aikataululla museoiden kokoelmat olisivat julkisesti haettavissa ja nähtävissä sähköisessä muodossa. Tätä varten on jo olemassa Finna-järjestelmä, johon museoiden kokoelmia kootaan ja josta yleisö voi niitä katsella. Finnassa on tällä hetkellä vasta aivan murtoosa museoiden kokoelmista, sillä se on vielä kokeiluvaiheessa ja tietojen julkistaminen vaatii omanlaisensa panostuksen. Finna ei siis ole luettelointisovellus vaan järjestelmä, joka kerää yhteen eri museoiden eri luettelointisovelluksiin vietyjä aineistoja.
Museoiden kokoelmien digitointi vaatii siis järjestelmän, joka sopii yhteen esimerkiksi Finnan kanssa. Myös se, että yleisö pystyy tekemään hakuja aineistosta, vaatii tietynlaisen tavan tehdä digitointi ja tietynlaisen järjestelmän. Museokentän ongelmana on ollut se, että käytössä on ollut, ja on edelleen, lukuisia erilaisia luettelointijärjestelmiä, joiden tiedot eivät ole verrannollisia eivätkä ne ole yhteensopivia. Sen vuoksi on tärkeää, että yhtään uutta järjestelmää ei enää kehitetä vaan käytetään olemassa olevaa Finnan kanssa yhteensopivaa järjestelmää. Tärkeää on myös se, että tiedot viedään järjestelmään oikean muotoisina oikeisiin paikkoihin, jotta julkaisemisen yhteydessä vältytään esimerkiksi tekijänoikeus- tai henkilötietosuojaongelmilta.
WebMusketti-tietokanta: Kokoelma on siis tarkoitus inventoida esine esineeltä. jokaisen esineen tiedot tarkistetaan, esineen kunto tarkistetaan, se kuvataan ja tiedot viedään Satakunnan Museon WebMusketti-tietokantaan. WebMusketti on Suomessa eniten käytetty luettelointitietokanta ja se on Museoviraston ylläpitämä. Satakunnan Museon käyttämään tietokantaan viedään myös maakunnan paikallismuseoiden kokoelmia. Tällä hetkellä kahdeksan paikallismuseon kokoelmien vieminen tietokantaan on aloitettu ja uusia museoita liittyy mukaan kaiken aikaa. Tiedot säilyvät ja ovat käytettävissä niin kauan, kun Satakunnan Museon omat kokoelmat ovat ko. tietokannassa. Tietokannassa olevat kokoelmat ovat vain ko. museon sekä Satakunnan Museon nähtävissä. Ne eivät siis automaattisesti siirry yleisön nähtäville ennen kuin järjestelmät ovat siinä kunnossa, että niitä voidaan luotettavasti käyttää. Satakunnan Museoon on aikanaan kerätty keskuskortistoa, josta löytyy paikallismuseoiden esinetietoja. Kortisto ei ole kattava. Keskuskortiston digitointi on aloitettu ja esimerkiksi Tuiskulan torpparimuseon kokoelmista yli 1300 esinekorttia on jo viety WebMusketti-tietokantaan. Esineistä suurimman osan perustiedot on jo siis viety järjestelmään, mikä nopeuttaa työtä huomattavasti.
Työn eteneminen – inventointi, kuvaaminen, digitoiminen: Tiedot luettelointijärjestelmään viedään manuaalisesti. Ei ole olemassa sellaista mahdollisuutta, että esinekortit skannataan ja ne siirtyisivät jollakin tavalla järjestelmään. Työ on siis hidasta. Kuvailutietojen lisäksi järjestelmään viedään myös esinekuvat, koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja koska kuva on dokumentti museolle siitä, missä kunnossa esine on ollut kuvausajankohtana. Sen avulla voidaan tarkkailla esineiden kuntoa ja säilymistä jatkossa.
Samalla kun kokoelma digitoidaan, eli tiedot viedään luettelointitietokantaan, ne siis valokuvataan ja, mikä tärkeintä, inventoidaan. Luettelointitietokantaan ei kannata viedä tietoja esineestä, jota ei kenties ole enää olemassa tai joka on niin pahasti vaurioitunut, ettei se ole enää näyttelykelpoinen. Ja koska Tuiskulan torpparimuseon esineistöstä osa on yli 80 vuoden takaa, on äärimmäisen tärkeää, että ko. esineet konkreettisesti etsitään ja tarkistetaan niiden olemassaolo ja kunto. Samalla jokaisesta esineestä tarkistetaan niiden mahdollinen konservointitarve. Kaikki nämä tiedot kirjataan luettelointitietokantaan, johon ne jäävät dokumentiksi tulevaisuutta varten. 80 vuotta sitten tehty luettelointi ei noudata enää nykyisiä luettelointivaatimuksia. Inventoinnin yhteydessä on tarkoitus täydentää esineiden tietoja, esimerkiksi käyttötapoja, käyttäjiä, mikäli niitä vielä pystytään jäljittämään.
Kokoelmien inventointia ja digitointia varten palkataan museoalan ammattilainen tai opiskelija. Inventointityönkuvaan sisältyy: esineen perustietojen tarkastaminen, kunnon tarkastaminen, lisätietojen kirjaaminen, tietojen vieminen WebMusketti-tietokantaan ja esineestä otetun valokuvan liittäminen tietokantaan. Hankkeen yhteydessä digitoidaan myös osa Satakunnan museon vanhoista negatiiveista, jotta voidaan arvioida esineiden säilymistä kylmissä museotiloissa.
Yttilän Museokoulu: Köyliön Museokoulu on Köyliön kunnan Yttilän kyläyhdistykselle vuonna 2015 ennen kuntaliitosta myymä Köyliön vanhin koulu, jonka koulutoiminta on päättynyt 1970-luvulla. Tämän jälkeen koulu on osin museoitu ja osin toiminut kylätalona. Yttilän Museokoulu ei kuitenkaan ole virallinen museo.
Hankkeessa Köyliön Museokoulun osalta on tavoitteena luoda käyttösuunnitelman ja kokoelmapoliittisen suunnitelman kautta selvät pelisäännöt koulun toimimiselle sekä epävirallisena museona että nyt kyläyhdistyksen omistamana kylätalona. Kyläyhdistys tarvitsee kiinteistön kehittämiselle kuntaomistajaa selkeämmät ohjeet ja mahdollisuudet.
Räisälä-museo: Räisälä-museo on valtakunnallisesti merkittävä karjalaisen ja erityisesti räisäläisen kulttuuriperinnön tallentamisen ja esittelyn tukikohta Köyliössä, jonne jatkosodan jälkeen sijoittui n. 700 räisäläistä. Räisälä-museota ylläpitää Räisäläisten Säätiö, joka perustettiin v. 1947 vaalimaan menetetyn kotiseudun perinteitä sekä entisen Räisälän asukkaiden ja heidän jälkeläistensä karjalaista yhteishenkeä ja identiteettiä. Tätä tehtävää osaltaan toteuttamaan Säätiö perusti vuonna 2004 Räisälä-museon, joka toimi aluksi Kokemäellä, ja vuodesta 2014 alkaen Köyliössä. Museolle on laadittu toiminnan ohjaamiseksi Kokoelmapoliittinen ohjelma v. 2012 ja kehittämisen apuvälineeksi v. 2015 Räisälä-museolle sovellettu Paikallismuseon työkirja.
Räisälä-museon luetteloitujen esineiden määrä on v. 2016 lopulla 1346. Näistä on vuonna 2012 inventoitu ja viety WebMuskettiin 1285 esinettä, joista kuitenkin suurin osa (720 kpl) on painolaattoja. Inventoimatta on n. 70 kpl vuoden 2012 jälkeen museokokoelmiin hyväksyttyä ja luetteloitua kohdetta. Aikaisemman inventoinnin yhteydessä suoritettu valokuvaus ei kata verkkonäyttelyjen ja julkaisutoiminnan laatuvaatimuksia.
Köyliön kappeliseurakunnan ja osin Köyliö-Säkylän seurakunnan aineellisen kulttuuriperinnön tila: Seurakunnissa, niiden toiminnassa, toimitiloissa ja esineistössä on tapahtunut paljon muutoksia edellisten inventointien jälkeen. Kulttuurihistoriallisesti arvokasta esineistöä on viime vuosina siirtynyt mm. Köyliön pappilan myynnin, Köyliön kirkon remontin ja Köyliön seurakunnan muuttuessa Köyliö-Säkylän seurakunnan kappeliseurakunnaksi yhteydessä paikoista toisiin ja niiden hallinnassa on tapahtunut muutoksia. Tässä hankkeessa tarkastetaan tilanne tämän aineellisen kulttuuriperinnön osalta, arvioidaan toimenpiteiden tarve ja vaativuus. Resursseista ja työmäärästä riippuen suoritetaan tai edesautetaan tämän hankkeen toimesta inventoinnin ja digitoinnin täydentämistä. Vaihtoehtoisesti laaditaan uusi hankesuunnitelma yhteistyössä seurakuntien ja Säkylä-seuran kanssa.
Aineettoman kulttuuriperinnön säilyttäminen ja kulttuuriympäristön kehittäminen: Osana hanketta järjestetään myös Tuiskulaan Köyliön museolle ja Yttilän Museokoululle riukuaitataksvärkit, joiden tavoitteena on siirtää perinteisten aitojen rakennustaitoa alueen väestölle sekä kohentaa näiden kohteiden kulttuuriympäristön tilaa, että innostaa lähialueiden kiinteistön omistajia vastaaviin kulttuuriympäristön kehittämistoimenpiteisiin omissa kohteissaan. Näiden taksvärkkien yhteydessä tehtävät toimenpiteet ovat rahalliselta arvoltaan mitättömiä, eikä niitä voida pitää rakentamisinvestointeina, vaan toimenpiteinä osaamisen siirtämiseksi nykyisille sukupolville. Tällä hankeosuudella saadaan osallistettua myös niitä henkilöitä, joiden mielenkiintona on enemmän käsityötaitojen vaaliminen kuin museoesineistön käsittely, digitointi ja tietokantojen muokkaaminen.
HANKKEEN TAVOITTEET:
Inventoida ja digitoida Köyliön Museon kokoelmat. Mittarina Satakunnan museon ylläpitämään WebMusketti-tietokantaan vietyjen esineiden lukumäärä ja valokuvauksen valmiusaste. Osa valokuvista ja tiedoista viedään myös Köyliön Valokuvat Arkistoon. Kokoelman laajuus vanhan luettelon mukaan 2151 esinettä.
Inventoida kevyesti ja digitoida Köyliön Museokoulun kokoelmasta kattava otos ja viedä tiedot Köyliön Valokuvat Arkistoon. Tavoitteena vähintään 500 esineen digitointi ja tietojen vienti Köyliön Valokuvat Arkistoon. Museokoululla arvioidaan olevan noin 2300 erillistä paperitavaraa ja noin 1400 esinettä. Paperitavaran osalta tavoitellaan myös sen järjestämistä ja kulttuurihistoriallista arvottamista.
Inventoida ja viedä WebMusketti-tietokantaan Räisälä-museon esinekokoelmasta n. 70 esineen tiedot. Digitoida valokuvaamalla esinekokoelman n. 580 esinettä julkaisukelpoisiksi kuviksi. Yhdistää kokoelman WebMusketti-tiedoista kattava otos Satakunnan Museon hyväksymään valokuva-arkistoon.
Inventoinnin ja digitoinnin tavoitteena on myös varmistaa tietojen säilyvyys.
Tarkastaa pääosin Köyliön kappeliseurakunnan ja osin Köyliö-Säkylän seurakunnan aineellisen kulttuuriperinnön tila. Seurakunnissa, niiden toiminnassa, toimitiloissa ja esineistössä on tapahtunut paljon muutoksia edellisten inventointien jälkeen. Tarkastetaan tilanne, arvioidaan toimenpiteiden tarve ja vaativuus. Resursseista ja työmäärästä riippuen inventoinnin täydentäminen tai uusi hankesuunnitelma yhteistyössä seurakuntien ja Säkylä-seuran kanssa.
Laatia Köyliön Museokoululle osallistava Käyttösuunnitelma. Köyliön kunta myi Museokoulun vuonna 2015 Yttilän kyläyhdistykselle. Mittarina suunnitelman edistyminen.
Laatia Köyliön Museokoululle Kokoelmapoliittinen suunnitelma. Mittarina suunnitelman edistyminen.
Järjestää “riukuaitataksvärkit”, jonka yhteydessä uusitaan Köyliön Museon riukuaitaa ja palautetaan Köyliön Museokoulun pihamaalle riukuaitaa. Kursseilla saatetaan perehtyä myös muiden perinteisten aitatyyppien rakentamiseen ja kunnostukseen osanottajamäärästä ja kiinnostuksesta riippuen. Mittarina pidetyt kurssit ja valmistuneet aidat.
Järjestetään esineiden luettelointi- ja järjestämiskurssit Köyliön seudun kotimuseoiden omistajille ja toimijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Mittarina on järjestetyt kurssit.
HANKKEEN TOIMENPITEET JA TOTEUTUSTAPA SEKÄ RISKIT TOTEUTUKSESSA:
Hanke on alkanut 6.3.2017 ja se päättyy 31.12.2018.
Vuonna 2017 hanke keskittyy pääpiirteittäin esineistön valokuvaukseen ja inventointitietojen täydentämiseen. Lisäksi museokoulun suunnitelmien laadinta aloitetaan ja järjestetään ensimmäiset riukuaita- ja inventointikurssit. Valokuvia esineistä ja niiden tietoja viedään talkoilla kuva-arkistoihin koko hankkeen ajan.
Vuonna 2018 jatketaan inventointien täydentämistä, saatetaan valmiiksi museokoulun suunnitelmat, järjestetään toiset kurssit ja suunnitelma seurakunnan esineistön tilanteen parantamiseksi.
Hankkeelle palkataan osa-aikainen hankkeen johtaja.
Hankkeelle palkataan kokoaikainen museoalan työntekijä inventointi-, digitointi- ja suunnitelmien laatimistyöhön ja näihin liittyvään kurssitukseen Satakunnan Museon valvonnassa. Työ voidaan jakaa yhteen tai useampaan määräaikaiseen työsuhteeseen yhdelle tai useammalle henkilölle. Hankkeessa on varauduttu yhteensä noin14 kuukauden henkilöstökustannuksiin museoalan työntekijöiden osalta. Työpaikkailmoitus on julkaistu MOL.FI-sivustolla 14.3.2017, haku päättyy 27.3.2017 ja haussa oleva työjakso on 5/2017-9/2017.
Hanke järjestää “riukuaitatäksvärkit”, joihin vetäjäksi valitaan asiantunteva henkilö tai järjestävä taho.
Tehdään palvelusopimus ammattivalokuvaajan kanssa hankkeen laatuvastaavaksi nimeämisestä valokuvaus- ja digitointityöstä, näiden töiden osittaisesta tekemisestä ja näitä töitä tekevien talkoolaisten laadullisesta ja teknisestä ohjauksesta.
Aktivoidaan lähialueen asukkaita ja kesäköyliöläisiä sekä aihepiiristä kiinnostuneita, että paikallisia yhdistyksiä hankkeen taksvärkkeihin ja talkoisiin.
Kehitetään hankkeeseen osallistuvien toimijoiden välistä yhteistyötä. Erityisesti panostetaan sähköisten arkistojen ja tietokantojen välisten yhteyksien ja verkostojen kehittämiseen ja näissä olemassa olevan kulttuuriperinnön saamiseksi paremmin yleisön, koulujen, oppilaitosten ja julkaisujen tekijöiden saataville.
Hanke tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti eri tapahtumien yhteydessä.
Hankehenkilöstö osallistuu kulttuuriperinnön ja -ympäristön vaalimis- ja kehittämistyöhön liittyviin seminaareihin ja tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan tuoden hankkeelle tietotaitoa ja näkyvyyttä.
Hankkeen toteuttamisesta vastaa Köyliö-seura. Satakunnan Museo toimii hankkeessa mukana neuvonantajana ja asiantuntijana sekä ohjausryhmän jäsenenä.
Köyliön Museoyhdistys, Yttilän kyläyhdistys, Räisälä-museo ja Köyliön kappeliseurakunta ovat aktiivisesti mukana hankkeessa yhteistyö- ja hyödynsaajatahoina.
Hankkeen työryhmän jäsenet vastaavat omien osa-alueidensa toteuttamisesta:
Museoalan asiantuntemuksesta työryhmässä vastaa:
- maakuntatutkija Akuliina Aartolahti Satakunnan Museosta.
käytännön toiminnasta ja organisoinneista työryhmässä vastaavat:
- Köyliön Museon osalta, Köyliön Museoyhdistyksen pj., Köyliö-seuran hallituksen jäsen Anneli Laine
- Yttilän Museokoulun osalta, Yttilän kyläyhdistyksen pj., Köyliö-seuran hallituksen jäsen Sari Minkovitsch
- Köyliö-seuran Köyliön Valokuvat Arkiston osalta, arkiston johtaja Kalevi Salmi
- Räisälä-museon osalta, museovastaava Antti Kuisma (osallistuu tarvittaessa työryhmän toimintaan)
- Kokonaisvastuu on hankkeen johtaja Mikko Eskolalla, joka on Köyliö-seuran perinnejaoston jäsen
Hankkeeseen osallistuu myös muita köyliöläisiä yhdistyksiä ja yhteistyötahoja omarahoitusosuudessa avustamisen ja talkootyön kautta. Tähän mennessä hankkeeseen ovat lupautuneet mukaan Köyliön Osuuspankki, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, LC Köyliö, Tuiskulan kesäteatteri, Tuiskulan kyläyhdistys, Kankaanpään kyläyhdistys, Voitoisten kyläyhdistys ja Ristolan kyläyhdistys. Yhdistyksille ja yhteistyötahoille järjestetään hankkeesta informaatiotilaisuuksia ja tapaamisia keväästä 2017 alkaen.
Riskit:
- Työntekijän rekrytoinnin onnistuminen. Työnantajan vastuut.
- Talkoolaisten ja kurssilaisten määrä. Onko liiaksi vai liian vähän.
- Museoesineistön vaurioituminen inventoinnin tai kuvauksen aikana.
Miten huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet?
Hankkeessa on huomioitu Pyhäjärviseutu ry:n strategian mukaisesti ihmisten elinympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen kehittäminen ja suojelu sekä kulttuuriperinnön säilyttäminen.
YHTEYS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN OHJELMAAN TAI PAIKALLISEEN STRATEGIAAN. MITEN AIEMMAT HANKKEET ON HUOMIOITU?
Miten hankkeella edistetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita?
Edistämistä voidaan kuvailla seuraavien termien kautta: yhteisöllisyys, identiteetti, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden Köyliön Museon ja Köyliön Museokoulun ympäristön tilan kohentaminen, köyliöläisen ja räisäläisen kulttuuriperinnön säilyttäminen.
Miten hankkeessa on huomioitu aiemmin toteutetut muut hankkeet?
Vastaavia museokokoelmien inventointeja ja digitointeja on Satakunnassa toteutettu tai parhaillaan meneillään kahdeksassa paikallismuseossa. Kokoelmien inventointi ja digitointi noudattavat nykyistä valtakunnallista suositusta siitä, miten museokokoelmia hoidetaan.
Hankkeessa hyödynnetään Köyliön kuvat -hankkeen luomaa asiakasliittymää, jonka kautta tässä hankkeessa tuotettu kuvamateriaali tuodaan yleisön nähtäville. KUVA- hankkeessa luotiin netissä oleva Köyliön Valokuvat Arkisto, jolle Suomen Kotiseutuliitto myönsi 2013 vuoden Kotiseututeko- palkinnon. Arkisto on Köyliö-seuran hallinnoima, hyvin toimiva ja se mahdollistaa nyt tämän hankkeen aikana valokuvattavien esineiden tallennuksen palvelimelle.
Hakija-kohdassa on luetteloitu Köyliö-seuran kaikki aiemmat hankkeet.
TOIMINTA-ALUE, KOHDERYHMÄ, HYÖDYNSAAJAT SEKÄ AIKATAULU:
Mikä on hankkeen pääasiallinen kohderyhmä?
Köyliöläiset, erityisesti osallistuvien kylien asukkaat. Tulevat sukupolvet. Räisäläisjuuriset. Ulkoköyliöläiset. Museokoulun osalta erityisesti Yttilän kyläyhdistyksen vaikutusalueen asukkaat.
Miten kohderyhmä on valittu ja miten hankkeesta on tiedotettu?
Hanketta on käsitelty useasti Köyliö-seuran hallituksessa, jossa on alueellinen edustus kyläkunnittain. Hankkeesta on järjestetty esittelytilaisuus 19.1.2017 Tuiskulan ja Voitoisten alueiden yhdistyksille. Hankkeesta järjestetty esittelytilaisuus 2.3.2017 Köyliön Museokoululla muille yhdistyksille osana toista tilaisuutta. Hankkeesta kerrottu lyhyesti Köyliö-seuran kevättiedotteessa maaliskuussa 2017. Hanketta esitellään Yttilän kyläyhdistyksen kokouksessa 2.4.2017.
Muut tahot, joille hanke kohdistuu?
Aineistojen nykyiset ja tulevat hyödyntäjät.
Köyliön valokuva-arkistoon vietyä materiaalia on mahdollisuus käyttää kouluopetuksessa. Tämä vaatii Köyliö-seuralta aktiivista yhteistyötä koulujen kanssa ja opastusta. Tätä toimintaa on jo Köyliö-seurassa aloitettu seuran 15-vuotissymposiumin seurauksena ja siihen on nimetty hankkeesta erillinen työryhmä. Hanke on hyvä foorumi aktivoida toimintaa.
MITEN HANKKEEN TOTEUTUMISTA ARVIOIDAAN? MITEN HANKKEESSA SYNTYVÄÄ TOIMINTAA JATKETAAN HANKKEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN?
Hankkeen tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida digitointityön edistymisen ja järjestettävien taksvärkkien ja koulutusten kautta.
Jatkossa aineistojen digitointi mahdollistaa nykyaikaisella tavalla sen, että museoiden kokoelmista voidaan netissä luoda erilaisia näyttelyitä, aihepiirien mukaan tai muulla tavalla. Tavoitteena on tätä kautta luoda kiinnostusta tutustua museoon myös paikan päällä. Kaikilla ei tietenkään ole mahdollisuutta/kiinnostusta tulla museoon, mutta näyttelyihin tutustuminen netissä on toki tätä päivää. Esim. koulujen opetuksessa voidaan varmasti hyödyntää museon kokoelmia ja niistä tehtyjä näyttelyitä.
Digitointi mahdollistaa myös museoiden aineistojen entistä tehokkaamman käytön tutkimukseen, kotiseututyöhön ja julkaisutoimintaan sekä paikallisten perinteiden ja kulttuurin esiintuomiseen ja tuotteistamiseen esimerkiksi matkailutoiminnan palvelukseen.
Köyliön Valokuvat Arkisto ja sen museokokoelmat linkitetään myös Pyhäjärviseudun Kulttuurimatkailuhankkeessa luotaville nettisivuille.
Satakunnan Museo jatkaa hankkeen päätyttyäkin yhteistyötä osallistuvien museoiden kanssa.
Hankkeessa syntyvää kulttuuriympäristön hoidon osaamista ja syntyviä taksvärkkiverkostoja voidaan hyödyntää esimerkiksi tälle kansallismaisema-alueella vireillä olevassa maisemanhoitoaluehankkeessa.
TIEDOTTAMINEN:
Hankkeesta tiedotetaan Köyliö-seuran sivujen ja hankkeen oman blogi-sivuston kautta, jossa voidaan mm. kuvataan työn etenemistä ja informoida talkoolaisten tarpeesta.
Hankkeen yhteistyötahojen toivotaan lisäävän kotisivuilleen lyhyen hankkeen esittelyn ja linkin hankkeen sivuille.
Hankkeen tapahtumista, taksvärkeistä ja kursseista tiedotetaan paikallismedioiden, tapahtumasivustojen Köyliöseuran tiedotteiden ja kylälehtisten kautta.
Hanketta pyritään esittelemään Köyliön Museolla erityisesti kesäteatteriväelle ilmoitustaululla sekä Museokoululla, että Räisälä-museolla ilmoitustauluilla/ikkunoissa.
Hanketta voidaan esitellä myös kylien, kauppojen tai vastaavien ilmoitustauluilla.
Hanke järjestää museoittain yhden tai useampia digitointityön yhteydessä esiin tulleen muutaman erityisen esineen esittelytilaisuutta, jotka ovat hankkeen omia tilaisuuksia.
Hanke pyrkii olemaan esillä yhteistyötahojensa ja mahdollisesti muiden tahojen järjestämiin tapahtumiin, joissa hanketta esitellään esittein, julistein, esittelypistein tai puheenvuoroin. Tällaisia tapahtumia voisivat olla esimerkiksi: 10.6.2017 avoimet kylät tapahtuma, Köyliö-päivät, Räisälä-juhla, Yttilän ja Kepolan markkinat, matkailuhankkeet tapahtumat, yhteistyötahon sidosryhmätilaisuus.
Tekstityöryhmä: Mikko Eskola, Akuliina Aartolahti, Kalevi Salmi, Anneli Laine, Sari Minkovitsch ja Antti Kuisma.
Museotaksvärkki 