Yksi esine – tuhat tarinaa -haaste

Mitä museoesineet kertovat itsenäisestä Suomesta? Suomen Kotiseutuliitto on haastanut satavuotiaan Suomen juhlavuoden kunniaksi kaikki Suomen museot jakamaan itsenäisen Suomen tarinaa museoesineiden kautta. Yksi esine – tuhat tarinaa haasteen tavoitteena on kannustaa museoita kertomaan yhdellä esineellä jotain olennaista paikkakunnastaan, kotiseudustaan tai mahdollisesti koko Suomesta. Kaikki haasteen esineet ja tarinat ovat nähtävillä täällä.

Köyliö-seuran puheenjohtajan Samuli Vahteriston vinkkaamana Museotaksvärkki tarttui haasteeseen Tuiskulan Torpparimuseon ja Yttilän Museokoulun osalta. Räisälä-museo on jo aiemmin osallistunut Yksi esine – tuhat tarinaa -haasteeseen. Esineeksi he valitsivat aikansa tunnetuimman räisäläisen Matti Läheniemen muotokuvan, jonka tarina on luettavissa täältä.

tn__MG_9624
Matti Läheniemen muotokuva ja Räisälä-museon museovastaava Antti Kuisma. Kuva: Jaakko Ojala

Torpparimuseon osalta esineen valinta oli helppo ja yksimielinen. Arvaako jo joku? No tietysti se on taksvärkkikapula eli päiväpulkka! Siitähän kirjoitin aiemmin jo täällä. Pulkka kuvaa nimenomaan paikkakunnan historiaa ja toimii Torpparimuseon symbolina, joten siksi se on oiva valinta haasteeseen.

KOY0167
Taksvärkkikapula. Kuva: Jaakko Ojala

Yttilän Museokoulun osalta lähdimme haasteeseen mukaan Agda Enlundin kesinä 1893 ja 1894 keräämällä kasviolla eli herbaariolla, josta olen aiemmin kirjoittanut täällä. Vaikka kasvio on vain 19-prosenttisesti paikallinen, kertoo se kuitenkin Köyliön, mutta myös koko Suomen koulu- ja sivistyshistoriasta. Kasvio varmasti jo itsessään herättää useimmassa tuhat muistoa ja tarinaa.

YMK6_3.JPG
Agda Enlundin herbaario. Kuvassa on vuonna 1893 kerätty apila. Kuva: Jaakko Ojala

Tämän haasteen innoittamana, ajattelin, että Museotaksvärkki voisi osallistua ainakin osittain myös Suomi-kuvahaasteeseen Instagramin puolella. Eihän Suomi 100-haasteita voi olla liikaa : D Suomi-kuvahaasteen tavoitteena on ”paitsi vahvistaa suomalaisten yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta myös vaikuttaa eri sosiaalisen median kanavissa esitettävään Suomi-kuvaan”.

suomikuvahaaste_ohje4-1024x1024

Museotaksvärkin osalta museoesineet ja Köyliön valokuvat-arkiston valokuvat tulevat olemaan isossa roolissa tässä haasteessa. Ottakaa siis Museotaksvärkin Instagram-tili seurantaan. Tili löytyy Instagramista museotaksvarkki -nimellä.

Tällaisin haastein on ollut kiva käynnistellä töitä loman jälkeen,

Hanna

Mainokset

Yttilän Museokoulun aarre

Museotaksvärkki osallistui 10.6. valtakunnalliseen Avoimet kylät -tapahtumaan esine-esittelyin. Yttilän Museokoululla Yttilän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sari Minkovitsch esitteli opettajatar Agda Enlundin kesinä 1893 ja 1894 keräämänsä kasvion eli herbaarion. Sari esitteli kasvion myös 20.6. Yttilän Museokoululla järjestetyn iltatorin yhteydessä. Minä puolestani esittelen nyt kasvion teille lukijoille Sarin tekemän esityksen pohjalta.

Agda Enlund keräsi kasveja Porissa, Vaasassa, Jyväskylässä ja Köyliössä. Taitavasti kuivatut ja prässätyt kasvit ovat kiinnitetty muutaman millimetrin levyisillä liimapaperipaloilla kauniisti 37cm x 46cm kokoisiin taitettuihin paperiarkkeihin.  Kasvinäytteitä on 58 kappaletta ja ikää näillä kasvinäytteillä on siis jo yli 120 vuotta!

 

 

Paperin alakulmaan Agda on liimannut valmiiksi painetun nimilapun, johon hän on merkinnyt kasvin latinankielisen nimen, suomenkielisen yleisnimen, kasvupaikan, päivämäärän ja nimensä.

IMG_8171_kasviluettelo_1 rajattu
Opettajatar Enlund on kirjoittanut kasviolle myös kasviluettelon.

 

 

 

Ollessaan Köyliössä heinä-elokuussa 1893 Agda sai saalikseen lehtohorsman, ruiskaunokin, pellavan, valkoapilan, herneen, niittyhumalan, rantamintun, peltohatikan ja harakankellon. Prässätty kuiva rantaminttu tuoksuu Sarin mukaan yhä mintulta! Elokuussa 1894 kasvikokoelma täydentyi köyliöläisillä luhtatähtimöllä ja aikaisempana vuotena löydettyyn apilaan verrattuna erilaisella apilalla. Sarin laskelmien mukaan kasvio on noin 19-prosenttisesti paikallinen.

Esitystä tehdessään Saria askarrutti kysymys, miten kasvio päätyi lopulta Yttilän Museokoulun kokoelmiin? Hän lähti selvittämään asiaa kysymällä, kuka Agda Enlund oli? Olga Agda Esperance syntyi Eurassa 10.8.1874 kruunun nimismiehen Johan Henrik Wilhelm Johaninpoika Enlundin ja äiti Olga Enlundin toiseksi tyttäreksi ja kolmanneksi lapseksi. Agdan isä oli syntynyt Köyliössä, joka Sarin mukaan saattaa olla yksi johtolanka siihen, miksi kasvio on Köyliössä. Agda pääsi Jyväskylän opettajaseminaariin vuonna 1892, josta hän valmistui kansakoulun opettajaksi 11.6.1896. Kasvio on siis kerätty hänen opiskeluaikanaan. Opetusviran hän sai 27.12.1896 Porista.

Agdan työura jäi lyhyeksi, sillä hänet vihittiin 22.8.1901 Köyliössä leskimies Frans Oskar Rapolan kanssa, joka työskenteli Porin klassillisessa lyseossa historian, maantieteen ja suomen kielen lehtorina ja myöhemmin kansaneduskunnan edustajana valtiopäivillä. F.O. Rapola kuoli 20.3.1910. Heiltä jäi yhteinen tytär Sirkka Talvikki myöh. Poijärvi, s. 21.11.1905. Sirkka-tytär toimi maisteriopintojen jälkeen 41 vuotta kustannusosakeyhtiö Otavassa kustannustoimittajana ja hänen kirjailijanimensä oli Kaija Vaara. Agda kuoli 9.3.1949 Helsingissä 74-vuotiaana.

Herkkä ja iäkäs kasvio on poikkeuksellisen hyvin säilynyt ja on poikkeuksetta osa köyliöläistä koulu- ja sivistyshistoriaa. Kasviota on säilytetty tähän päivään asti ison luokkahuoneen kaapissa, missä se on ollut turvassa valolta ja kosketuksilta. Kuitenkin näin kaunista ja arvokasta Museokoulun aarretta olisi ilo esitellä muillekin. Yhdessä Satakunnan Museon henkilökunnan kanssa pohdimme, miten saisimme Enlundin kasvioin esille, ilman että valo ja kosketukset sitä vaurioittaisi tulevaisuudessakaan. Satakunnan Museon esinekonservaattori Kaisa Lindewallin ajatuksena oli hyödyntää vanhaa pulpettia, jonne kasvio voidaan asetella pleksin alle suojaan kosketuksilta. Pulpetin kansi puolestaan suojaa valolta. Mielestäni idea on aivan mainio ja toteutettavissa pikkubudjetilla. Tulevaisuudessa opettajattaren kasvio tulee olemaan upeasti esillä ja mahdollisesti myös osa Museokoulun osallistavaa toimintaa.

Suuret kiitokset Sarille vaikuttavasta esityksestä ja tutkimustyöstä.

FullSizeRender

Toivotan kaikille toiveikkaasti lämmintä juhannusta!

Hanna