Kaasutellen vuosi käyntiin.

Mallia näyttävät Hilja ja Seija. Kuva: Köyliön valokuvat-arkisto.

Museotaksvärkki-hankkeen uusi vuosi on kaasuteltu vauhdikkaasti käyntiin. Tännekään en ole ennättänyt mitään kirjoittaa, vaikka tiukasti olenkin istunut tietokoneen äärellä. Mutta onneksi Samuli otti kopin kynästä ja kirjoitti vuoden ensimmäisen päivityksen. Suuret kiitokset Samulille tekstistä!

Museotaksvärkki-hankeen työryhmä kokousti 8.1.2018 totuttuun tapaan Yttilän Museokoululla. Tutun työryhmän lisäksi iloksemme saimme paikalle myös Köyliö-seuran nykyisen puheenjohtajan Asser Lehtorannan ja entisen puheenjohtajan Samuli Vahteriston. Kokouksessa pistettiin viime vuosi pakettiin ja laadittiin muutama tavoite tälle vuodelle. Vaikka valmista on tullut, on tälle vuodelle vielä kivasti tehtävää. Varsinainen luettelointityö on nyt kuumimmillaan ja Yttilän Museokoulun esinekuvat tietoineen on viime päivinä siirretty Köyliön valokuvat-arkistoon. Käykää ihmeessä tutustumassa.

Ollaan me ehditty jo talkoillakin! Pakko sanoa, että talkoita on ollut ikävä ja sitä tekemisen meininkiä. Torstaina 18.1. talkoilimme Kokemäellä Räisälän kansanopiston perinnehuoneella, jossa sijaitsevat kansanopiston perinnekokoelmat. Perjantaina 19.1. talkoilimme puolestaan Räisälä-museolla. Nyt pitäisi olla Räisälä-museon kaikki museoesineet valokuvattu hankkeen osalta. Kaiken kaikkiaan Räisälä-museon esineitä on valokuvattu nyt yhteensä 494 kappaletta. Käyttökokoelmiin kuuluvat esineet jätimme kuvausten ulkopuolelle. Luetteloimattomia esineitä Räisälä-museon kokoelmista löytyy arviolta noin 50 kappaletta. Niiden luetteloiminen WebMusketti-tietokantaan onkin seuraavana tehtävälistalla Räisälä-museon osalta.

Ja menkäähän potkuttelemaan. Itsekin kävin eräs sunnuntai Köyliönjärvellä testaamassa Lähteenkylän rannan potkukelkat ja olipa huippua. Kerrassaan mainio keino talviliikuttaa kyläläisiä.

Talvisin terveisin,

Hanna

Ansaittu kiitos Museotaksvärkin toimijoille ja tukijoille.

Jatketaan samaan malliin -hyvä me!

Köyliö-seuran tilille oli putkahtanut ylimääräiset 50 euroa. Eräs henkilö halusi tukea Museotaksvärkkihanketta, koska hän arvosti hankkeen ja seuran tekemää kulttuuriperinteen tallennustyötä. Hieno ajatus ja ele. Köyliö-seurassa on yli 400 jäsentä ja jäsenmaksun maksamalla hekin kuuluvat tähän kulttuuriperinteen tukijoitten joukkoon. Jokainen euro on seuratyössä tarpeen, vaikka eri toimijoiden talkoopanos on huikea. Tästä tuli mieleen ajatus, että kyllä minäkin jonkin summan voisin lahjoittaa tällaiseen hyvään tarkoitukseen – entä sinä, yhdistyksesi ja yrityksesi? Kiitos!

Köyliössä on aina puhallettu yhteen hiileen ja eri järjestöt, kunta, seurakunta ja monet yritykset ovat olleet yhteisissä hankkeissa mukana joko talkoopanoksella tai rahallisella tuella. Olemme yhdessä saaneet paljon hyvää aikaan. Kylien Köyliö imago ja yhdessä tekemisen meininki vievät eteenpäin hyvää sanomaa ja tekoja myös raikkaiden tuulien kunnassa Säkylässä. Kiitos!

Erityisen hyvin tämä on näkynyt Museotaksvärkkihankkeessa, jossa hankkeen 12 000 euron omavastuuosuutta Köyliö-seuran lisäksi ovat erisuuruisin summin tukeneet kaikki Köyliön kyläyhdistykset (Tuiskula, Yttilä, Vuorenmaa, Voitoinen, Kankaanpää, Kepola ja Ristola) Köyliön Museoyhdistys, Räisälä-museo, Köyliön kappeliseurakunta, Tuiskulan Kesäteatteri, Härkälän Puutarha, Köyliön Osuuspankki, Köyliön-Säkylän Sähkö, Lions Club Köyliö, Tuiskulan Seuratalo ja Tuiskulan VPK. Säkylän kunta on antanut oman panoksensa Pyhäjärviseudun kehittämisyhdistyksen kautta. Kiitos tukijoille!

Museotaksvärkkihanke on tähän mennessä järjestänyt kaikkiaan 31 talkoot, joissa on kertynyt hanketta hyödyttäviä talkootunteja yhteensä 800. Hanke on edistynyt yli odotusten ja työ jatkuu vuoden 2018 aikana.  Kiitos talkooväelle!

Hyvä suunnittelu ja organisointi luovat vankan perustan asioiden sujuvuudelle ja tavoitteiden saavuttamiselle. Kiitos tästä kuuluu hanketyöryhmälle ja etenkin hankkeen johtajalle Mikko Eskolalle. Hanna Jaakolan museoalan koulutus ja asiantuntemus sekä mittava työpanos ansaitsee myös kiitoksen. Olisi kiittämätöntä, jos ei huomioitaisi taitavaa kameran käyttäjää Jaakko Ojalaa, joka on ottanut hankkeen tarpeisiin noin 5 000 digikuvaa. Kiitos Hanna, Mikko ja Jaska!

Mitä olemme tähän mennessä yhdessä saaneet aikaan? Museotaksvärkkihankkeen myötä Tuiskulan Torpparimuseon, Yttilän Museokoulun ja joiltakin osin Räisälä-museon ja Köyliön kappeliseurakunnan arvokkaat esinekokoelmat on pääosin inventoitu ja digitoitu palkatun museoalan ammattilaisen toimesta. Esineiden perustiedot ja kunto on tarkastettu, tiedot ja esineestä otettu valokuva on siirretty Satakunnan Museon ylläpitämään WebMusketti -tietokantaan. Tuiskulan Torpparimuseon ja Yttilän Museokoulun koko aineisto ja osittain Räisälä-museon esineistö on osin valokuvattu. Kuvattuja esineitä oli 3294. Valtaosa esinekuvista tullaan kevään 2018 aikana siirtämään myös Köyliön Valokuvat Arkistoon, jossa ne ovat vapaasti katsottavissa. Hankkeen toimesta on pidetty myös riukuaitataksvärkki ja toinen pidetään lähestyvän kesän kuluessa.

Paikallisissa hyvissä hankkeissa on aina iso taustavaikuttaja ja se on Leader Pyhäjärviseutu, joka ohjaa ja tukee yhteisöjen hankkeita sekä auttaa hankkeen hakemisessa sekä rahoittamisessa. Kiitos!

Hiihdossa ja hanketyössä on enemmän potkua ja iloa, kun sitä yhdessä tehdään. Kuva: Köyliön valokuvat-arkisto.

Jatketaan samaan malliin -hyvä me!

Terveisin,

Köyliö-seuran puheenjohtaja 2016-2017 ja tuore julkaisujaoston puheenjohtaja Samuli Vahteristo

Tukesi (Museotaksvärkkihankkeelle) kotiseututyölle voit osoittaa Köyliö-seuran tilille FI30 5476 6840 0112 91

”Entisaikojen koulunkäyntiä”

Säkylä-seura ry:n Säkylän historiaa – Pankaas kattoen! -historiahanke järjesti 30.11.2017 yhdessä Säkylän yhteiskoulun kanssa Paikallishistoria tutuksi -tapahtumapäivän yläastelaisille ja lukiolaisille. Museotaksvärkki oli tapahtumassa mukana järjestämässä ”Entisaikojen koulunkäyntiä” -työpajan, jossa esittelimme osan Yttilän Museokoulun käyttökokoelmiin kuuluvista opetustauluista. Työpajan vetäjinä toimivat Museotaksvärkki-hankkeen johtaja Mikko Eskola, Yttilän kyläyhditys ry:n puheenjohtaja Sari Minkovitsch, Köyliön valokuvat-arkiston johtaja Kalevi Salmi ja tietysti minä.

Opetustaulujen teemoiksi valitsimme maatalouden, työn, valistuksen sekä kaupungin ja ujuttautui joukkoon myös muutama historia-aiheinenkin opetustaulu. Osallistavassa työpajassa oppilaiden tehtävänä oli ryhminä pohtia yhden teemaan sopivan opetustaulun pohjalta, mitä opetustaululla halutaan kertoa ja opettaa, mikä on muuttunut ja millainen opetustaulu olisi tänä päivänä? Lopuksi ryhmät esittelivät opetustaulunsa ja pohdintansa luokalle ja meille.

Tämän päivän kuvatulvan keskellä on hyvä välillä pysähtyä yhden kuvan äärelle ja pohtia sen sisältöä ja merkitystä. Se ei nimittäin ole niin helppo homma, mitä aluksi ajattelimme. Varsinkin maaseutumaisemaa kuvaavat opetustaulut osoittautuivat haasteelliseksi, sillä tavallaan maisemat näyttävät samalta kuin nykyään, mutta eivät sitten kuitenkaan. Joidenkin oppilaiden oli vaikea tunnistaa maaseudun rakennuksia, kuten navettoja, aittoja ja luhteja, vaikka ne näyttivätkin osittain tutuilta. Opetustauluista tartuttiin helposti tuttuihin asioihin, kuten vaatteisiin ja eläimiin, ja näiden tuttujen asioiden pohjalta oppilaat lähtivät pohtimaan, mikä on muuttunut. Kaupunkimaiseman kohdalla selkeästi esille nousivat ne asiat, mitkä kuvasta ikään kuin puuttuivat tai mikä on toisin tänä päivänä, kuten liikennevalot, -merkit ja -säännöt sekä mainostaulut ja kaupat. Valistus- ja terveysaiheisten opetustaulujen sanoma oli kaikille oppilaille ”selvää pässinlihaa”, eikä hygienia-asioita tarvitse enää koulussa opettaa.

Tätä opetustaulua kutsuttiinkin lopulta ”kissatauluksi”.

Oma haasteensa oli myös liidulla kirjoittaminen.

Päivän päätteeksi mieleeni kuitenkin jäi erään yläastelaisen pojan kommentti: ”Mä en oo ikinä käyny museossa”.  Se on asia, mille pitäisi tehdä jotain. Mikäänhän ei korvaa aitoa paikallismuseon tunnelmaa ja yksilöllisyyttä, sen pitäisi jokaisen itse nähdä ja kokea. Me Museotaksvärkissä yritämme parhaamme mukaan tuoda Köyliön paikallismuseoiden ja paikallisen kulttuuriperinnön roolia ja merkitystä esille, ja teemme töitä sen eteen, että Köyliön museoiden esinekokoelmat ovat jatkossa kaikkien saavutettavissa. Myös Suomen Kotiseutuliitto on kirjoittanut paikallismuseoiden tärkeydestä sekä esittänyt huolensa paikallismuseoiden toimintaedellytyksistä. Kotiseutuliiton teksti on luettavissa täältä.

Halusimme koostaa Köyliön valokuvat-arkistoon työpajasta myös  ”virtuaalinäyttelyn”. Köyliön valokuvat-arkistosta löytyy nyt kaikki työpajassa olleet opetustaulut. ”Virtuaalinäyttely” löytyy yleishaulla A02. Kuvan tarkemmat tiedot -kohdasta löytyy tiivistetysti oppilaiden kommentit ja pohdinnat kyseisestä opetustaulusta. Menkäähän siis kurkkaamaan, mitä saimme oppilaiden kanssa aikaiseksi.

Suuret kiitokset vielä Paikallishistoria tutuksi -tapahtumapäivän järjestäjille sekä Säkylän yhteiskoulun oppilaille hauskasta, mieleenpainuvasta ja ajatuksia herättäneestä päivästä.

Hanna

Esinevalokuvaustalkoot olivat tältä osin tässä – mitä seuraavaksi?

Räisälä-museon talkoiden ohessa 29.8. istuimme alas pohtimaan Museotaksvärkki-hankkeen syksyä ja talvea. Paljon olemme jo saaneet aikaiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että melkein kaikki esinevalokuvaustalkoot on pidetty. Eilen 7.9. pidettiin tämän vuoden osalta viimeiset talkoot Yttilän Museokoululla. Kaiken kaikkiaan esineitä on kuvattu kesän ja syksyn talkoissa noin 3294, joista Tuiskulan Torpparimuseon esineitä on 2341 ja Yttilän Museokoulun 603. Räisälä-museon esineitä olemme tähän mennessä kuvanneet noin 350.

Nyt kun melkein kaikki esineet on valokuvattu, alkaa toinen iso urakka, jolloin Tuiskulan Torpparimuseon ja Räisälä-museon esineiden tiedot päivitetään ja kuvat siirretään Satakunnan Museon ylläpitämään WebMusketti-tietokantaan. Yttilän Museokoulun osalta esineinventoinnit kootaan Excel-taulukkoon. Torpparimuseon ja Museokoulun esinekuvat tullaan myös siirtämään tietoineen Köyliön valokuvat-arkistoon. Köyliön valokuvat-arkisto on julkinen tietokanta, toisin kuin WebMusketti-tietokanta, joka on vain viranomaiskäyttöön tarkoitettu kokoelmanhallintaohjelma. Hankkeemme tarkoituksena on, että esinekokoelmat olisivat jokaisen teidän tavoitettavissa, joten Köyliön valokuvat-arkisto on siihen oiva väylä. Valokuvat-arkistossa voi myös järjestää ”virtuaalinäyttelyitä”, joten olkaanhan sen osalta kuulolla.

Tässä kuvakaappaus valmiista WebMusketin esinekortista, johon on kirjattu kaikki tarvittavat ja löydetyt tiedot kehräpuusta esinenumerolla 1813. Valmiita esinekortteja Musketissa on vasta reilut 300, mutta digitalkoiden aikana suurin osa esineiden perustiedoista on jo syötetty Muskettiin. Ne vain odottavat täydentämistä, kuvia ja tutkimustyötä. Näinkään kattavia tietoja ei kaikista esineistä löydy, mutta kaikki tiedot kirjataan, mitä tiedetään. Museoesineen arvo ei aina ole esineessä, vaan kontekstitiedoissa, joissa kerrotaan esimerkiksi kenelle esine on kuulunut, mitä sillä on tehty tai mihin tilanteeseen tai tapahtumaan esine on liittynyt.

Tässä vielä tunnelmia viime viikon Räisälä-museon talkoista. Räisälä-museosta löytyy kattava esinekokoelma Räisälän pitäjän historiasta. Osa museon esinekokoelmista on jo luetteloitu WebMusketti-tietokantaan, mutta osa on myös luetteloimatta, kuten kuvissa esiintyvä ryijy.

Ja HUOMIO!!! Yttilän Museokoulun pihamaalla järjestetään lauantaina 9.9.2017 klo 9-13 perinteiset syysmarkkinat, joissa on myynnissä syksyn satoa. Lisätietoa syysmarkkinoista löydät Yttilän kyläyhdistyksen sivuilta. Museokoululla voit myös käydä jättämässä oman kommenttisi siitä, mitä käyttöä Museokoululla voisi olla ja mitä siellä voisi tehdä. Olen jo aiemmin kirjoittanut Yttilän Museokoulun tulevaisuudesta ja siitä voitte käydä lukemassa täältä. Myös täällä blogin puolella kommenttikenttä on edelleen käytössänne.

Ota siis mallia museokoira Reimasta ja tartu liituun samalla, kun nautit syysmarkkinoiden tunnelmasta,

Hanna