Anneli Laine esitteli 10.6. Avoimet kylät -tapahtumassa Museotaksvärkin esine-esittelyssä Tuiskulan Torpparimuseon esinekokoelmiin kuuluvat ja Museotaksvärkin teeman sopivat taksvärkkipulkat/-kapulat eli päiväpulkat. Nyt esittelen pulkat teille lukijoille alkuperäiseen esineluetteloon kirjattujen tietojen pohjalta. Tiedot on koonnut aikoinaan kokemäkeläinen agronomi Jansson seppämestari F. J. Bärlingin, maanviljelijä Frans Mikolan sekä muiden tuiskulalaisten torppareiden haastattelujen pohjalta.
Taksvärkkipulkkaan merkittiin suoritetut taksvärkit. Toinen puoli kapulasta oli kartanon ”pulkkakamarissa”, jossa riippui alun toista sataa pulkkaa. Toinen pulkista annettiin verotyöntekijälle, joka kuljetti sitä taskussaan tai saappaan varressaan taksvärkkiä tehdessään. Kun päivä oli tehty, menivät lähempänä asuvat pulkkakamariin, jossa pehtoori tai fuori vetivät päällekkäin aseteltujen pulkkien sivuun piirun eli viivan. Niin kutsutuista reissupäivistä pidettiin kirjaa eri pulkkien avulla. Porin ja Rauman reissusta sai 3 päivää, Turun reissusta 5 päivää, Uudenkaupungin reissusta 4 päivää ja Tampereen reissusta 5 päivää.
Viiva tehtiin pitkällä puukolla, jossa oli hammasloveus. Naisen ja miehen päivästä sai pystysuoran viivan. Jos oli tehnyt 10 päivää ilman merkintää, pantiin pulkkaan risti X. Jos fuori ei muistanut, missä töissä oli oltu, oli taksvärkkäri velvollinen luettelemaan eri päivien työmaat. Yleensä tällöin ei riitaa tullut. Hevoselle ei annettu merkkiä. Kontrahtin mukaan oli mentävä joko yhdellä tai kahdella hevosella aina fuorin käskyn mukaan.
Pulkan tarkoitus oli kaksinkertainen kirjanpito. Jos taksvärkkäri teki omin päin pulkkaansa piirun, jäi hän pulkkakamarissa heti kiinni, kun ei konttorin pulkkapuolikkaassa ollut vastaavaa viivaa. Viiva tehtiin ainoastaan pulkan toiseen sivuun. Rätinki tehtiin kaksi kertaa vuodessa: Mikon jälkiviikolla ja Maarianpäivän jälkiviikolla. Silloin vietiin taksvärkkipäivien luku kartanon kirjoihin ja pulkan reuna veistettiin sileäksi. Yksi pulkka saattoi kestää 10 vuotta, mikäli pulkasta veistettiin pois niin ohut lastu, että viivat katosivat.
Näin saa selityksen vanha sananlasku ”päivä on pulkassa”. Kartanon alustalaisilla oli kartanon puolesta niin suuri luotto, että heille annettiin jauho- ja ruiskuorma kaupunkiin vietäväksi ja siellä myytäväksi. Kartano luotti siihen tiliin, mikä takaisin tullessa tehtiin.
Tule sinäkin mukaan talkoisiin tutkimaan, mitä mielenkiintoista museoiden kätköistä löytyy. Eilisissä talkoissa 4.7. talkoolainen Aira Isotalo totesi, että tätä päivää hän tulee muistelemaan vielä pitkään ja kaiken lisäksi hän vielä oppi jotain uutta historiastamme. Talkoistamme ei siis tarvitse lähteä tyhjin käsin. Näillä lupauksilla kirjatkaahan seuraavat talkoopäivät ylös. Yttilän Museokoululla talkoillaan 12-13.7., jonka jälkeen palaamme Tuiskulan Torpparimuseolle 19.7. Talkoolaisia kaivataan myös 26.7., 28.7. ja 31.7. talkoisiin. Muistakaahan ilmoittautua minulle sähköpostiin museotaksvarkkihanke@gmail.com tai numeroon 044 2439633.
Hanna
Museotaksvärkki 