Hannan kiitokset!

Jos totta puhutaan, olin aluksi hieman epäileväinen Museotaksvärkki-hankeen tavoitteisiin talkoiden suhteen: ”meinaatteko tosiaan, että kaikki tämä hoidetaan talkoiden voimin?” Pian sain kuitenkin nieleskellä epäilevät ajatukseni ja todistaa omin silmin, että tosiaan, tätä ”kylien Köyliötä” pyöritetään talkoohengessä ja sen voimaan on uskottu aina. Minulle kaupunkilaistuneelle yksinpuurtajalle tämä oli sydäntä lämmittävä kokemus, joka loi uskoa siihen, että kotiseutu on yhteinen asia, siitä todella välitetään.

Mistä se talkoohengen voima on sitten lähtöisin? Nimittäin vapaaehtoisuus ei ole itsestäänselvyys ja etenkin moni paikallismuseo kamppaileekin kiinnostuksen ja talkoovoiman puutteesta. Museotaksvärkki-hanke on hyvä esimerkki siitä, että kulttuuriperintö ja yhteinen jaettu historia kiinnostavat ja siitä halutaan pitää hyvää huolta. Jotta tällaiset hankkeet onnistuisivat, täytyy löytyä ”se jokin”, joka vie asioita eteenpäin ja luotto siihen, että tukea löytyy, kun sitä tarvitaan.

B86013AC-1D9D-4DC2-B5B2-EFC8974E5628.JPG

Alun (hieman muokatut) sanat löytyvät myös Tuiskula.info:n sanokaas mun sanonee -blogista, jossa pohdin talkoohenkeä, mutta sanat sopivat myös tähän hetkeen, sillä nyt on tullut se aika, kun kirjoitan tänne tältä erää viimeiset sanani. Osaltani työt Museotaksvärkki-hankkeessa päättyvät tähän ja samalla Museotaksvärkin blogi lakkaa päivittymästä. Sivusto jää toki olemaan, joten täällä saa jatkossakin vierailla niin paljon kuin haluaa.

Se, mitä kaikkea saimme lopulta aikaan, voi käydä lukemassa laatimastani Museotaksvärkin raportista.

29659951-988E-4098-904B-90D309C970E7.JPG

Tarkoituksenani ei ole tässä kiitellä teitä kaikkia hankkeessa mukana olleita ja tukeneita, vaan kiitokset voi käydä lukemassa erikseen täältä. Mutta haluan kuitenkin esittää lämpimät kiitokset  Köyliö-seuralle upeasta hankkeesta ja siitä, että pidätte yhdessä paikallismuseoistanne parasta mahdollista huolta, se kun ei ole tänä päivänä aina niin varmaa. Paikallismuseot painivat yhteisten ongelmien kanssa ja mielestäni on tärkeää, että yhteistyö museoiden ja yhdistysten välillä jatkuu edelleen. Nämä kolme museota, joissa olen saanut touhuta, ovat merkityksellisiä ja ainutlaatuisia, kertoen köyliöläisestä elämästä, arjesta ja ihmisistä, joiden tarinat ja esineet on säilytetty teitä varten.

Tietysti suuret kiitokset menevät myös jokaiselle talkoolaiselle nimenomaan siitä tuesta. Talkoot olivat ehdottomasti hankkeen kohokohtia – pölystä, liasta ja hiirten joukkuhaudasta huolimatta – joita tulen varmasti muistelemaan vielä pitkään. Te opetitte minulle, mitä talkoohenki on parhaimmillaan.

53D7538D-8030-4D9F-A9B6-D6A22BDE3E47.JPG

Päätän tämän blogin tohtori Sakari Pälsin sanoihin Seppämestari F. J. Bärlingille osoittamassaan muistokirjoituksessaan, jotka kertovat siitä, kuinka merkittävän elämäntyön seppä Bärling jätti tuleville sukupolvilleen arvostamalla ja vaalimalla ”kropsujaan”, jotka nykypäivänä kertovat meille katoavasta kulttuuriperinnöstämme:

FJ Bärlingin perintöä pitää edelleen vaalia. Tarvitaan huolta, kiintymystä ja hitunen sitä hellyyttä ja rakkautta, jonka voimalla mestarikin työnsä suoritti ja tulokset saavutti.

IMG-1904.JPG
Kiitos myös Reimalle, parhaalle museokoiralle ❤

Kiitos Köyliö ja aurinkoista kesää kaikille,

Hanna

Yttilän Museokoulun tarina osa 2.

Yttilän koulu toimi yksitoista vuotta Köyliön ainoana kouluna. Oppilaita tuli koko kunnan alueelta ja osa oppilaista majoitettiin Yttilän taloihin. Oppilasmäärän kasvaessa perustettiin apuopettajan virka vuonna 1899. Tätä virkaa hoiti vuosina 1903-1919 Ilta Nuotio. Puuseppä F. Rönnberg vastasi poikien käsitöistä vuosina 1882-1892 ja veistonopettaja Kalle Salonen vuosina 1892-1911. Ida Sandströmin jälkeen johtajaopettajana toimi vuosina 1911-1918 T. E. Soini. Pisimmän opetustyön tekivät opettajapariskunta Lyyli (1920-1957) ja Antti (1918-1956) Kovanen. Heidän jälkeen opettajina toimivat pariskunta Alpo (1957-1971) ja Helga (1957-1959, 1968-1979) Heino.

1910-luku Ida.jpeg
Yttilän koulun oppilaita 1910-luvulta. Takana opettajatar Ida Sandström ja johtajaopettaja Toivo Soini. Kuva: Köyliön Valokuvat-arkisto.
Ilta nuotio ja Toivo Soini
Yttilän koulun oppilaita 1910-luvulla. Takana opettaja Toivo Soini ja apuopettaja Ilta Nuotio. Kuva: Köyliön Valokuvat-arkisto.
Lyyli kovanen
Yttilän alakoululaisia 1930-luvulla. Oikealla opettaja Lyyli Kovanen. Kuva: Köyliön Valokuvat-arkisto.
Antti Kovanen
Yttilän yläkoululaisia vuonna 1948. Keskellä opettaja Antti Kovanen. Kuva: Köyliön Valokuvat-arkisto.
Alpo ja taimi Heino
Yttilän koulun oppilaita vuonna 1960. Opettajina Alpo Heino ja Taimi Varpia. Kuva: Köyliön Valokuvat-arkisto.

Muutoksia Yttilän koulupiirissä tapahtui, kun erillinen alakoulu perustettiin Kankaanpäähän vuonna 1925 ja vuotta myöhemmin Tuohiniemeen. Tällöin Yttilän koulupiiri muuttui neliopettajaiseksi. Kankaanpäässä opettajana toimi alakoulun loppumiseen asti vuoteen 1958 Elma Tuomola ja Tuohiniemessä opettajana toimi puolestaan alakoulun lakkautumiseen asti vuoteen 1968 Taimi Varpia.

Suurimmat muutokset kuitenkin olivat, kun vuonna 1958 Kankaanpään koulu perustettiin ja jaettiin omaksi koulupiiriksi. Jaon jälkeen Yttilän koulupiiriin jäivät Hankaankorven, Tuohiniemen, Pehulan, Vellinkylän, Uudenmaan ja Yttilän kylät sekä muutama yksittäinen tila Karhialta.

Vuonna 1972 tehtiin jälleen uusi koulupiirijako, kun Köyliö maamme ensimmäisten kuntien joukossa siirtyi peruskoulujärjestelmään. Tällöin Yttilän koulupiiri lakkautettiin ja liitettiin Kankaanpäähän. Opetus vanhassa koulurakennuksessa jatkui kutenkin kevääseen 1979, jolloin sen melkein sata vuotta kestänyt toiminta päättyi.

Yttilän Museokoulu
Yttilän koulusta tuli Museokoulu 1980-luvun alussa. Kuva: Jaakko Ojala

Köyliön kunnanhallituksen kokouksessa 18.4.1977 päätettiin Yttilän koulusta perustaa museokoulu, johon kerättäisiin lakkautetuista kouluista museoarvoiset esineet ja koulukirjat. Toiveena myös oli, että museoesineet luetteloitaisiin ja Museokoulusta tehtäisiin museoesite, mutta nämä jäivät toteuttamatta. Entisessä opettajan asunnossa ja pienessä luokkahuoneessa toimi kansalaisopiston kudontapiiri. Isompaan luokkahuoneeseen on sijoitettu museoesineet ja tila toimi soittokunnan harjoitustilana sekä kylätoimikunnan kokouspaikkana. Piharakennuksen käsityöluokasta kunnostettiin nuorisotila. Talousrakennus toimii varastona.

_MG_0389_1
Yttilän Museokoulun iso luokkahuone ja tietysti museokoira Reima, Kuva: Jaakko Ojala.

Vuonna 2015 Köyliön kunta myi Yttilän Museokoulun Yttilän Kyläyhdistys ry:lle, joka ylläpitää Museokoulun toimintaa sekä museon että koko kylän yhteisen kulttuuritalon osalta. Museokoululla on ollut aktiivista toimintaa jo vajaan neljänkymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä Museokoulu toimii kyläläisten kokoontumispaikkana. Leikkikenttä kerää pienempää väkeä Museokoulun ympäristöön ja Museokoulun pihapiiristä löytyy myös mölkkykenttä. Kerran kuussa koululla järjestetään olohuonepäiviä, jolloin Museokoululle voi tulla vapaasti seurustelemaan, pelaamaan pelejä tai lukemaan. Sukututkimusryhmä kokoontuu sekin Museokoululle kerran kuussa juttelemaan ja kertomaan oman tutkimuksen ongelmakohdista sekä samalla kootaan yhdessä tietokantaa Köyliön torppareista 1860-luvulta 1910-1920-luvuille. Syysmarkkinat ovat olleet jokavuotinen perinne, jotka on järjestetty Museokoulun piha-alueella aina syyskuussa. Piharakennuksessa sijaitseva Rompetori on auki kesäaikaa kerran kuussa tiistai-iltapäivisin. Lisätietoa Yttilän Museokoulun toiminnasta löytyy Yttilän Kyläyhdistyksen sivuilta.

JA LOPUKSI: Laskiaissunnuntaina 11.2.2018 järjestetään jo perinteeksi muodostunut Ystäväkirkkopyhä, johon minua pyydettiin kertomaan Museotaksvärkki-hankkeen osalta Tuiskulan Torpparimuseon tekstiilikokoelmista, jotka ovat teille lukijoille jo tuttuja täältä blogista. Ystäväkirkkopyhän aikataulusta ja ohjelmasta voit käydä lukemassa täältä. Ja pitäkää peukkuja, että esitys menisi hyvin : )

Hanna


Lähteet:

Heino, Alpo 2007: Yttilän koulu – Köyliön ensimmäisestä koulusta museokouluksi. Köyliö-seura (toim.) Köyliist 8. Härkikarilta karpalosuolle. Jyväskylä, 20-28.

Salokangas, Raimo: Köyliön historia II 1850-1975. Kokemäki 1980.

Esinevalokuvaustalkoot olivat tältä osin tässä – mitä seuraavaksi?

Räisälä-museon talkoiden ohessa 29.8. istuimme alas pohtimaan Museotaksvärkki-hankkeen syksyä ja talvea. Paljon olemme jo saaneet aikaiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että melkein kaikki esinevalokuvaustalkoot on pidetty. Eilen 7.9. pidettiin tämän vuoden osalta viimeiset talkoot Yttilän Museokoululla. Kaiken kaikkiaan esineitä on kuvattu kesän ja syksyn talkoissa noin 3294, joista Tuiskulan Torpparimuseon esineitä on 2341 ja Yttilän Museokoulun 603. Räisälä-museon esineitä olemme tähän mennessä kuvanneet noin 350.

FullSizeRender

Nyt kun melkein kaikki esineet on valokuvattu, alkaa toinen iso urakka, jolloin Tuiskulan Torpparimuseon ja Räisälä-museon esineiden tiedot päivitetään ja kuvat siirretään Satakunnan Museon ylläpitämään WebMusketti-tietokantaan. Yttilän Museokoulun osalta esineinventoinnit kootaan Excel-taulukkoon. Torpparimuseon ja Museokoulun esinekuvat tullaan myös siirtämään tietoineen Köyliön valokuvat-arkistoon. Köyliön valokuvat-arkisto on julkinen tietokanta, toisin kuin WebMusketti-tietokanta, joka on vain viranomaiskäyttöön tarkoitettu kokoelmanhallintaohjelma. Hankkeemme tarkoituksena on, että esinekokoelmat olisivat jokaisen teidän tavoitettavissa, joten Köyliön valokuvat-arkisto on siihen oiva väylä. Valokuvat-arkistossa voi myös järjestää ”virtuaalinäyttelyitä”, joten olkaanhan sen osalta kuulolla.

värttinä

värttinä1

Tässä kuvakaappaus valmiista WebMusketin esinekortista, johon on kirjattu kaikki tarvittavat ja löydetyt tiedot kehräpuusta esinenumerolla 1813. Valmiita esinekortteja Musketissa on vasta reilut 300, mutta digitalkoiden aikana suurin osa esineiden perustiedoista on jo syötetty Muskettiin. Ne vain odottavat täydentämistä, kuvia ja tutkimustyötä. Näinkään kattavia tietoja ei kaikista esineistä löydy, mutta kaikki tiedot kirjataan, mitä tiedetään. Museoesineen arvo ei aina ole esineessä, vaan kontekstitiedoissa, joissa kerrotaan esimerkiksi kenelle esine on kuulunut, mitä sillä on tehty tai mihin tilanteeseen tai tapahtumaan esine on liittynyt.

Tässä vielä tunnelmia viime viikon Räisälä-museon talkoista. Räisälä-museosta löytyy kattava esinekokoelma Räisälän pitäjän historiasta. Osa museon esinekokoelmista on jo luetteloitu WebMusketti-tietokantaan, mutta osa on myös luetteloimatta, kuten kuvissa esiintyvä ryijy.

Ja HUOMIO!!! Yttilän Museokoulun pihamaalla järjestetään lauantaina 9.9.2017 klo 9-13 perinteiset syysmarkkinat, joissa on myynnissä syksyn satoa. Lisätietoa syysmarkkinoista löydät Yttilän kyläyhdistyksen sivuilta. Museokoululla voit myös käydä jättämässä oman kommenttisi siitä, mitä käyttöä Museokoululla voisi olla ja mitä siellä voisi tehdä. Olen jo aiemmin kirjoittanut Yttilän Museokoulun tulevaisuudesta ja siitä voitte käydä lukemassa täältä. Myös täällä blogin puolella kommenttikenttä on edelleen käytössänne.

IMG_0818

Ota siis mallia museokoira Reimasta ja tartu liituun samalla, kun nautit syysmarkkinoiden tunnelmasta,

Hanna