Kertomus riukuaidan valmistuksesta Yttilän Museokoululle.

Kertomus Yttilän Museokoulun riukuaidan valmistuksesta talkoolaisen Sari Minkovitschin kuvailemana ja kuvittamana:

Maanantai-iltana 21.5.2018 suuntasi Yttilästä kuuden talkoolaisen joukkio Karhian metsään riukuaita-aineksia noutamaan. Sää oli poutainen, sopivan lämmin ja vähätuulinen, lähes täydellinen. Tuulen puute tosin hyödytti erityisesti hyttysiä, mutta työn touhussa nuo luontomme runsaslukuiset inisijät melkein unohti.

Reijo Kivimäki tuli opastamaan oman metsälohkonsa karsimista. Metsässä oli erinomaisen lähellä kaikki puuaines, jota aidantekoon tarvitaan: ojanpenkoissa karahkojen tekoon kuusennäreitä yllin kyllin, ja isojen lähes täysi-ikäisten kuusten keskellä riuku- ja tolppapuita tiheissä ryhmissä siellä täällä. Talkoolaisten ei tarvinnut samoilla metsässä kuin muutamia kymmeniä metriä eri suuntiin moottorisahojen, kirveiden ja vesureiden kanssa kun tarvittava määrä puuta oli jo koossa. Kahdella talkoolaisella, Annelilla ja Päivillä, oli erityisen tyylikkäät pikku kirveet. Ne toimivat hyvin myös karahkojen halkaisussa, puukkoa ei silloin tarvittu.

IMGP5850_r

Ryhmä alkoi Veikko Salon opastuksella katkoa puita ja repimään näreistä karahkoja. Metsässä harjoiteltiin myös riukujen tekoa halkaisemalla kokeeksi puunrunko kahdella kirveellä. Työ aloitettiin puunrungon yläpäästä aivan kuten paljon pienempien karahkojenkin kanssa. Aloitettua halkeamaa löi ja väänsi ensimmäinen ja toinen tuli perässä ja avusti halkeaman etenemistä omalla kirveellään. Tällaiseen vääntävään työhön eivät ehkä sovellu kaikki nykyiset halkaisukirveet.

Puolessa välissä illan urakkaa söimme Merja Mikkolan laatimia evässämpylöitä, kaurakeksejä ja joimme kahvia ja vettä. Kahvipöytä oli katettu kukkivalle mustikkamättäälle. On vaikea kuvailla, miltä keväinen metsä tuoksui sinä iltana. Jostakin kuulimme käen kukunnan kaikuvan ja kertautuvan metsän läpi taukopaikkaamme. Sellaisena iltana ei olisi tarvittu minkäänlaista ylimääräistä syytä mennä metsään.

Illan päätteeksi tolpat ja riukupuut jätettiin metsään odottamaan seuraavan päivää ja siirtoa Museokoulun pihalle. Valmiiksi repimällä halkaistut karahkat otettiin mukaan henkilöauton taakse. Museokoululle päästyämme, karahkat upotettiin kivipainojen avulla Utterinojaan veden alle odottamaan aidan kokoamista.

Tiistai-iltana 23.5. talkoolainen Hannu toi aita-ainekset Museokoululle. Pihalla keltaisen talon päädyssä kaksi ennakkoluulotonta talkoolaista, Asser ja Jari ryhtyivät riukujen halkaisuun. He tunnustivat, että vasta viidennen puunrungon jälkeen he alkoivat päästä jyvälle, miten operaatio oikeasti pitäisi tehdä. Kaksi tuntia he jaksoivat työtä tehdä, mutta puut olivat kovin kuivia – sadetta ei ollut saatu kolmeen viikkoon. Loput puut piti jättää odottamaan muita halkaisukeinoja. Riukuaidan teko selvästikin vaatii keväänkosteaa puuta.

IMGP5884

Luonto oli voittanut, nyt tekniikka paikkasi sen mitä sää ei meille luovuttanut (eli kosteita puita). Torstaina 31.5. Lauri ja Jari sirkkelöivät loput riukupuut halki Laurin pihassa. Näistä riu´uista tuli hyvin erinäköisiä kuin aiemmin kirveillä halkaistuista. Yttilän Museokoulun riukuaita tulee olemaan kokeena, kestääkö halkaistu riuku pitempään kuin sahattu riuku, ja kumpi riuku on kauniimpi. Sen me näemme muutaman vuoden kuluttua.

Tiistaina 5.6. Veikko Salo tuli neuvomaan riukuaidan rakentamista samalla tavoin kuin vuosi sitten Tuiskulan Torpparimuseon luona. Talkoolaisia oli viitisen henkilöä, joka oli ihan riittävä määrä kapeaan Utterinojan penkkaan. Työtä kävi ihmettelemässä moni Museokoulun etupihalla pidettävän Iltatorin vieraista.

Keihäitä varten lyötiin rautakangella reiät pareittain maahan ja ensimmäinen karahka sidottiin 10 – 15 cm:n korkeuteen maasta ensimmäisen keihäsparin ympärille. Ensimmäinen riuku laskettiin tämän sidotun karahkan varaan keihäsparin keskelle siten, että puun paksumpi tyvipää tuli ylöspäin ja latvaosa lepäsi maassa. Nämä ensimmäiset karahakat ja riu´ut määräsivät koko aidan riukujen kaltevuuden. Kun ensimmäiset riu´ut lepäsivät paikallaan, aita alkoi valmistua nopeaa vauhtia. Pian aitaa oli valmiina kymmenisen metriä. Työt lopetettiin siihen kun keihäspuut loppuivat: edellisenä keskiviikkona sahattuja riukuja ei ollut ehditty käyttää tähän aidanpätkään vielä ollenkaan.

Riukuaita- talkoolaisilla oli hauska taukopiste: Betonista muovatun varsan sisuksiin oli kätketty teräksinen mehusäilö, ja kattimatti-mehua sai valutettua pahvimukiin eläimen häntää nostamalla. Varsan on tehnyt kylän ITE- taiteilija Lauri Huhtinen. Laite oli niin lystikäs, että sen ympärille kerääntyi pieniä seurueita hymyissä suin niin, että jotkut alkoivat epäillä varsan sisuksissa olevan jotakin miestä vahvempaa. Näin ei sentään tällä kertaa ollut.

Tuulisen ja kylmänkin talkooillan päätteeksi, ihmisten mentyä koteihinsa, Museokoulun keltainen rakennus hieraisi ilta-auringon kultaamia lasisia ikkuna-silmiään ja verkkaisesti ihmetteli, että eikös tuossa joskus tuollainen riukuaita ollutkin…nuoruudessani.

IMGP6107_valmista_aitaa_runsas_10_metria

Sari Minkovitsch

Mainokset

Sanokaas mun sanonee.

Tämänkertainen blogiteksti on poikkeuksellisesti luettavissa Tuiskula.infon Sanokaas mun sanonee -blogista, jossa sain kunnian vierailla ja kynäillä. Tekstissä pohdin talkoohenkeä, joka ei pelkästään ole tuiskulalainen ilmiö vaan koskee ehdottomasti koko Köyliötä, joten käykäähän kurkkaamassa. Siellä on kaikkea muutakin mielenkiintoista.

Sitten muutama ilmoitusluontoinen asia. Nimittäin Museotaksvärkki-hanke on järjestämässä jälleen riukuaitataksvärkin. Tällä kertaa riukuaitaa pystytetään Yttilän Museokoululla ja vetäjänä toimii Veikko Salo. Aikataulu ja taksvärkin eteneminen tapahtuu seuraavasti:

Riukujen hankinta ja esivalmistelu 21-22.5. 2018 klo 18-22.

Aidan pystytys 5.6.2018 klo 17 eteenpäin.

Kolmipäiväinen riukuaitataksvärkki on kaikille avoin ja ilmainen. Ilmoittautumiset ottaa tällä kertaa vastaan Yttilän Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sari Minkovitsch osoitteessa sarminko@gmail.com.

Riukuaitataksvärkki

Tuiskulan Torpparimuseon viime kesäisestä riukuaitataksvärkistä voi käydä lukemassa täältä ja täältä.

Tuiskulassa olisi vielä ainakin yhdet talkoot jäljellä ja ne pidetään Torpparimuseolla torstaina 24.5.2018 kello 9 eteenpäin. Mikäli hommat jäävät pahasti kesken, talkoita jatketaan vielä perjantaina 25.5. Muutama käsipari olisi avuksi, sillä Torpparimuseon puuliiterissä on ilmeisesti jemmassa muutama viuhka, vanki, karhu ja vältti (kyntövälineitä, älkää huolehtiko), jotka pitäisi vielä valokuvata sekä pirtin kaapin kirjat olisivat nekin syytä ikuistaa. Samalla museolla tehdään muutama esinepoisto, joten kantoapu olisi siinäkin tarpeen. Ilmoittautua voi minulle osoitteeseen museotaksvarkkihanke@gmail.com tai numeroon 044 2439633.

83BC39BE-A30B-4BF5-9C84-724F8118CD61
Tunnelmia viime kesältä.

Viime kesän talkoista ja siitä mitä talkoissa tapahtuu, voi käydä lukemassa täältä. Ja voi, miten olenkaan odottanut talkoita pitkän talven jälkeen,

Hanna

 

Riukuaitataksvärkit

Riukuaitataksvärkit jatkuivat vielä tiistaina 13.6. ja torstaina 15.6. Tässä tiistain taksvärkki talkoolaisen Sari Minkovitschin kertomana ja kuvittamana: ”Eilen tiistain riukuaitataksvärkissä keihäitä aisattiin eli pystytolppia kuorittiin, teroitettiin maahan tuleva pää koneellisesti ja halkaistiin riukuja käsivoimin. Tauon jälkeen menimme metsään hakemaan lisää karahkoita, eli kuusennäreitä sitomiseen. Kokeilimme, miten isomman kuusen oksa halkeaa samalla tekniikalla kuin yksittäinen kuusen taimi ja onnistuihan sekin – toisilta paremmin ja minulla huonommin. Sää selkeni illalla ja emme kastuneet. Menimme kotiin hienon ilta-auringon saattelemana.”

IMGP2839_rs
”Veikko Salo on rakentanut välineen käytettäväksi traktorin perässä, sillä voi terottaa keihäiden päät ja karsia pintaa sileämmäksi.”
IMGP2840_rs
”Talkoolaisia kuorimassa keihäitä lampolan pihalla.”
IMGP2847_rs
”Lappi tl kotiseutumuseoyhdistyksen edustaja opiskelemassa karahkan repimistä.”

”Veikko Salo näyttää, kuinka kuusenoksastakin voi karahkoja tehdä, kuusentaimia ei aina tarvita. Puu halkeaa todellakin kahtia käsivoimin kun oksanlatvasta aloittaa.”

Torstain riukuaitataksvärkki Mikko Eskolan ja Pentti Laineen kuvittamana.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Ja totta kai riukuaita ennen ja jälkeen.

Lopuksi vielä esinevalokuvaustalkoista. Heinäkuun osalta esinevalokuvaustalkoiden päivät ovat nyt sovittu. Heinäkuun alun valokuvaamme Yttilän Museokoululla ja palaamme Tuiskulan Torpparimuseolle heinäkuun puolenvälin jälkeen. Talkoilemme samaan kellon aikaan kuin tähänkin asti eli klo 9-15 välillä. Kalenterit esiin ja ilmoittautukaa minulle sähköpostiin museotaksvarkkihanke@gmail.com tai soittamalla numeroon 044 2439633.

Esinevalokuvaustalkoot Yttilän Museokoululla:

Ti 4.7.
Ke 5.7.
Pe 7.7.
Ke 12.7.
To 13.7. (talkoopäivä muutettu 26.6.)

Esinevalokuvaustalkoot Tuiskulan Torpparimuseolla:

Ke 19.7.
Pe 21.7.
Ma 24.7.
Ke 26.7.
Pe 28.7.
Ma 31.7.

 

Nähdään talkoissa,

Hanna

Vauhdikkaan talkooviikon kuulumiset

Viime aikoina Museotaksvärkissä on tapahtunut aika tavalla ja viime viikko olikin aikamoinen talkooviikko. Itsekin istahdan nyt ensimmäistä kertaa pureskelemaan sitä, mitä viime päivinä olemme saaneet aikaan.

Aloitetaan esinevalokuvaustalkoista, joita tähän mennessä on pidetty jo kuusi kappaletta. Torpan esineet on kuvattu kaikki, paitsi matot, jotka kuvataan pihalla sitten kun ei sada. Seuraavaksi siirryimme luhdin esineisiin ja niitä kuvailemme vielä ensi viikolla. Yhteensä esineitä on kuvattu 877 kappaletta ja vauhti sen kun kiihtyy. Eilen tehtiin huikea tulos ja valokuvattiin päivän aikana 256 esinettä. Toki talkoolaisia oli enemmän kuin muina päivinä, joten Jaakko sai vain räpsiä kuvia, kun esineet liikkuivat kuin liukuhihnalla.

Tuiskulan Torpparimuseolla talkoita jatketaan vielä viisi kertaa. Seuraavat talkoot ovat perjantaina 16.6. Juhannusviikolla talkoillaan 19.6. ja 21.6. ja viimeiset talkoopäivät Torpparimuseolla ovat 26.6. ja 28.6. Heinäkuun alussa esinevalokuvaustalkoita jatketaan Yttilän Museokoululla 4.-5.7. Tällä viikolla lyömme Jaakon kanssa loput Yttilän talkoopäivät lukkoon, joten niistä lisää myöhemmin. Torpparimuseolle palaamme kesäteatterikauden päätyttyä eli heinäkuun puolenvälin jälkeen. Jokaiselle talkoopäivälle otetaan talkoolaisia vastaan. Eilinenkin sen osoitti, että jokainen käsipari on tärkeä.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Torstaina 8.6. digitalkoiltiin luottotalkoolaisten kanssa Tuiskulan VPK:lla ja vaihdoimme digikuulumiset. Ilokseni sain huomata, että jokainen oli päässyt hyvään alkuun ja osa digitalkoolaisista jopa täydensi digitoitavien esineiden esineluetteloitaan. Esineluettelot siis täydentyvät nekin hyvään tahtiin WebMusketin sähköiseen maailmaan. Samalla kokoontumiskerralla palaveerattiin Museotaksvärkki-hankkeen työryhmän kanssa ja päivitettiin tämän hetkinen tilanne, mikä näyttää varsin lupaavalta.

FullSizeRender-3.jpg
Digitalkoillaan.

Riukuaitataksvärkitkin alkoivat sunnuntaina 11.6. Itse en näihin talkoisiin osallistunut, vaan tässä savottaan osallistuneen talkoolaisen Sari Minkovitschin kuulumiset kuvien kera:

”Sunnuntain riukuaitataksvärkki starttasi luontevasti. Torpparimuseolta lähdimme 5-päisenä iskuryhmänä metsälle. Sää oli silloin vielä kuiva. Yksi kaatoi moottorisahalla riukuja ja tolppapuita, toiset karsivat oksia ja minä hain lähinnä karahka-aineita eli kuusennäreitä, joilla tolpat sidotaan ja joiden päälle riu´ut asetellaan. Hauskin osuus oli kuusennäreiden halkominen käsin repimällä, siihen tulee tauti.”

”Kuvissa halkaistaan riukuja kirveiden kanssa. Kaikesta näki, että nämä kaksi ovat tehneet tätä hommaa aiemminkin.”

IMGP2669
”Hämähäkki aterioi kielojen seassa, samalla kuin mekin evästimme.”
IMGP2683-1
”Päivän saalis.”

Museotaksvärkki osallistui myös valtakunnalliseen Avoimet kylät –tapahtumaan 10.6. esine-esittelyin. Tapahtuma keräsi Tuiskulan Torpparimuseolle 64 ja Yttilän Museokoululle 51 kävijää. Anneli Laine esitteli Torpparimuseossa Museotaksvärkki-hankkeen teemaan sopivat taksvärkkikapulat eli päiväpulkat ja Sari Minkovitsch esitteli puolestaan Yttilän Museokoulun aarteen eli Agda Enlundin kasvion vuosilta 1893-1894. Sari tulee esittelemään kasvion myös tiistaina 20.6. Yttilän Museokoululla järjestettävän iltatorin yhteydessä klo. 18. Molemmat esineet ajattelin esitellä myös teille lukijoille näiden esittelyiden pohjalta myöhemmin täällä blogin puolella.

Näissä vauhdikkaissa tunnelmissa on hyvä jatkaa,

Hanna