Yttilän Museokoulun tarina osa 2.

Yttilän koulu toimi yksitoista vuotta Köyliön ainoana kouluna. Oppilaita tuli koko kunnan alueelta ja osa oppilaista majoitettiin Yttilän taloihin. Oppilasmäärän kasvaessa perustettiin apuopettajan virka vuonna 1899. Tätä virkaa hoiti vuosina 1903-1919 Ilta Nuotio. Puuseppä F. Rönnberg vastasi poikien käsitöistä vuosina 1882-1892 ja veistonopettaja Kalle Salonen vuosina 1892-1911. Ida Sandströmin jälkeen johtajaopettajana toimi vuosina 1911-1918 T. E. Soini. Pisimmän opetustyön tekivät opettajapariskunta Lyyli (1920-1957) ja Antti (1918-1956) Kovanen. Heidän jälkeen opettajina toimivat pariskunta Alpo (1957-1971) ja Helga (1957-1959, 1968-1979) Heino.

1910-luku Ida.jpeg
Yttilän koulun oppilaita 1910-luvulta. Takana opettajatar Ida Sandström ja johtajaopettaja Toivo Soini. Kuva: Köyliön Valokuvat-arkisto.
Ilta nuotio ja Toivo Soini
Yttilän koulun oppilaita 1910-luvulla. Takana opettaja Toivo Soini ja apuopettaja Ilta Nuotio. Kuva: Köyliön Valokuvat-arkisto.
Lyyli kovanen
Yttilän alakoululaisia 1930-luvulla. Oikealla opettaja Lyyli Kovanen. Kuva: Köyliön Valokuvat-arkisto.
Antti Kovanen
Yttilän yläkoululaisia vuonna 1948. Keskellä opettaja Antti Kovanen. Kuva: Köyliön Valokuvat-arkisto.
Alpo ja taimi Heino
Yttilän koulun oppilaita vuonna 1960. Opettajina Alpo Heino ja Taimi Varpia. Kuva: Köyliön Valokuvat-arkisto.

Muutoksia Yttilän koulupiirissä tapahtui, kun erillinen alakoulu perustettiin Kankaanpäähän vuonna 1925 ja vuotta myöhemmin Tuohiniemeen. Tällöin Yttilän koulupiiri muuttui neliopettajaiseksi. Kankaanpäässä opettajana toimi alakoulun loppumiseen asti vuoteen 1958 Elma Tuomola ja Tuohiniemessä opettajana toimi puolestaan alakoulun lakkautumiseen asti vuoteen 1968 Taimi Varpia.

Suurimmat muutokset kuitenkin olivat, kun vuonna 1958 Kankaanpään koulu perustettiin ja jaettiin omaksi koulupiiriksi. Jaon jälkeen Yttilän koulupiiriin jäivät Hankaankorven, Tuohiniemen, Pehulan, Vellinkylän, Uudenmaan ja Yttilän kylät sekä muutama yksittäinen tila Karhialta.

Vuonna 1972 tehtiin jälleen uusi koulupiirijako, kun Köyliö maamme ensimmäisten kuntien joukossa siirtyi peruskoulujärjestelmään. Tällöin Yttilän koulupiiri lakkautettiin ja liitettiin Kankaanpäähän. Opetus vanhassa koulurakennuksessa jatkui kutenkin kevääseen 1979, jolloin sen melkein sata vuotta kestänyt toiminta päättyi.

Yttilän Museokoulu
Yttilän koulusta tuli Museokoulu 1980-luvun alussa. Kuva: Jaakko Ojala

Köyliön kunnanhallituksen kokouksessa 18.4.1977 päätettiin Yttilän koulusta perustaa museokoulu, johon kerättäisiin lakkautetuista kouluista museoarvoiset esineet ja koulukirjat. Toiveena myös oli, että museoesineet luetteloitaisiin ja Museokoulusta tehtäisiin museoesite, mutta nämä jäivät toteuttamatta. Entisessä opettajan asunnossa ja pienessä luokkahuoneessa toimi kansalaisopiston kudontapiiri. Isompaan luokkahuoneeseen on sijoitettu museoesineet ja tila toimi soittokunnan harjoitustilana sekä kylätoimikunnan kokouspaikkana. Piharakennuksen käsityöluokasta kunnostettiin nuorisotila. Talousrakennus toimii varastona.

_MG_0389_1
Yttilän Museokoulun iso luokkahuone ja tietysti museokoira Reima, Kuva: Jaakko Ojala.

Vuonna 2015 Köyliön kunta myi Yttilän Museokoulun Yttilän Kyläyhdistys ry:lle, joka ylläpitää Museokoulun toimintaa sekä museon että koko kylän yhteisen kulttuuritalon osalta. Museokoululla on ollut aktiivista toimintaa jo vajaan neljänkymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä Museokoulu toimii kyläläisten kokoontumispaikkana. Leikkikenttä kerää pienempää väkeä Museokoulun ympäristöön ja Museokoulun pihapiiristä löytyy myös mölkkykenttä. Kerran kuussa koululla järjestetään olohuonepäiviä, jolloin Museokoululle voi tulla vapaasti seurustelemaan, pelaamaan pelejä tai lukemaan. Sukututkimusryhmä kokoontuu sekin Museokoululle kerran kuussa juttelemaan ja kertomaan oman tutkimuksen ongelmakohdista sekä samalla kootaan yhdessä tietokantaa Köyliön torppareista 1860-luvulta 1910-1920-luvuille. Syysmarkkinat ovat olleet jokavuotinen perinne, jotka on järjestetty Museokoulun piha-alueella aina syyskuussa. Piharakennuksessa sijaitseva Rompetori on auki kesäaikaa kerran kuussa tiistai-iltapäivisin. Lisätietoa Yttilän Museokoulun toiminnasta löytyy Yttilän Kyläyhdistyksen sivuilta.

JA LOPUKSI: Laskiaissunnuntaina 11.2.2018 järjestetään jo perinteeksi muodostunut Ystäväkirkkopyhä, johon minua pyydettiin kertomaan Museotaksvärkki-hankkeen osalta Tuiskulan Torpparimuseon tekstiilikokoelmista, jotka ovat teille lukijoille jo tuttuja täältä blogista. Ystäväkirkkopyhän aikataulusta ja ohjelmasta voit käydä lukemassa täältä. Ja pitäkää peukkuja, että esitys menisi hyvin : )

Hanna


Lähteet:

Heino, Alpo 2007: Yttilän koulu – Köyliön ensimmäisestä koulusta museokouluksi. Köyliö-seura (toim.) Köyliist 8. Härkikarilta karpalosuolle. Jyväskylä, 20-28.

Salokangas, Raimo: Köyliön historia II 1850-1975. Kokemäki 1980.

Mainokset

Yttilän Museokoulun tarina osa 1.

YMK
Mahdollisesti vanhin Yttilän koulusta otettu valokuva. Kuva: Köyliön valokuvat-arkisto.

Ensimmäinen maininta kansakoulun perustamisesta Köyliöön löytyy kuntakokouksen vuoden 1872 pöytäkirjasta, jossa kuvernöörin tiedustellessa kansanvalistuksesta vastattiin, että kunta ei voi perustaa kansakoulua.  Kunnat saivat valtiolta ns. viinarahoja, jotka Köyliön kunta päätti tallettaa kansakoululaitoksen pohjarahastoksi.  Kun vuonna 1877 kuvernööri puuttui uudelleen kouluasiaan Köyliön kuntakokouksessa, todettiin viinarahoja tähän mennessä kertyneen 2800 markan edestä. Kuvernöörin päätöksestä päätettiin perustaa kuntaan kansakoulu, jonka rakentamista ja ylläpitoa varten perustettiin komitea. Kirkkoherra Claes Sumeliuksen koolle kutsuma komitea kokoontui ensimmäisen kerran kuitenkin vasta vuonna 1879.

Koulun perustaminen aiheutti erimielisyyksiä, kun kaikki säätyläiset kirkkoherraa myöten ja lähes kaikki maanomistajat olivat perustamisen puolesta, kun taas torpparit ja maatyöväki (mm. itselliset) olivat koulun perustamista vastaan. Torppareillehan kouluhanke tiesi lisärasituksia ainakin perustöiden muodossa. Kiistaa aiheutti myös koulun sijoituspaikka. Köyliön kirkkoherra ehdotti Yttilän Ottaa, kun taas komitean enemmistö vapaaherra Cedercreutz etunenässä piti soveliaimpana paikkana Vanhankartanon mailla sijaitsevaa Utterin torpan lähistöä. Vapaaherra Cedercreutz lupasi myös lahjoittaa tulevalle koululle sisustuksen ja opetusvälineet ja tontinkin, jos koulu perustettaisiin kartanon maille. Riita koulun paikasta päättyi komitean enemmistön hyväksi. Yttilän kansakoulu rakennettiin Utterin torpan lähistölle.

Yttilän koulun rakennukset
Yttilän koulun rakennukset. Kuva: Köyliön valokuvat-arkisto.

Koulun rakentaminen alkoi vuonna 1880 kauppias Henrik Winnarin piirustusten pohjalta. Heinäkuun puolivälissä vuonna 1880 koulurakennus oli jo saanut katon ”päänsä päälle”. Työnjohtajana toimi muurarimestari K.G. Willing, joka ikuisti koulun palomuuriin nimensä ja valmistusvuoden. Koulu valmistui lopulta vuonna 1881. Alarakennus eli piharakennus sekä ulkorivi eli talousrakennus valmistuivat vuonna 1883. Piharakennusta käytettiin vuosina 1884-1900 kunnanhuoneena ja samassa rakennuksessa asui myös kätilö. Ennen rakennuksen valmistumista koulu toimi väliaikaisesti Yttilän Mikontalossa nykyisessä Vännilässä, josta oli vuokrattu pirtti luokkahuoneeksi ja peräkamarit opettajan asunnoksi. Ensimmäiseksi opettajaksi saatiin Jyväskylän seminaarista valmistunut Ida Sandström. Hän toimi Yttilän koulun opettajana kuolemaansa asti vuoteen 1911.

Sandström
Ida Ulrika Sandström syntyi 12.12.1847 Kullaalla ja kuoli 9.5.1911 Köyliössä. Hän valmistui Jyväskylän seminaarista 1870-luvun lopulta tai vuonna 1880. Kuva: Köyliön valokuvat-arksito.

Vanhankartanon omistaja, vapaaherra Axel Cedercreutz perheineen olivat alusta alkaen koulun tuki ja turva, jolloin kartano vastasi pitkälti kustannuksista. Alkuvuosina koulu olikin tavallaan yksityiskoulu. Myöhemmin koulun taloudellisesta tuesta vastasivat Köyliönsaari, Pajula, Tuohiniemi, Pehula, Vellinkylä, Uusimaa, Yttilä ja Kankaanpää. Kuitenkaan Vanhankartanon väen ystävällisyys ei loppunut tähän, vaan perinteeksi muodostui, että kartanon väki saapui joka vuosi koulun kuusijuhlaan tuoden jokaiselle oppilaalle pienen lahjan. Tämä perinne jatkui 1960-luvulle asti, jonka jälkeen vapaaherratar Marianne Cedercreutz lahjoitti huomattavan summan koulun kirjaston kartuttamiseen.

Jatkuu seuraavassa osassa…

Edelleenkin teillä olisi mahdollisuus vaikuttaa Yttilän Museokoulun toimintaan, sillä nyt on Yttilän käyttösuunnitelma jälleen työn alla. Olen aiemmin kirjoittanut samasta toiveesta täällä ja täällä. Viimeisin kysely tuottikin seuraavanlaisia vastauksia:

Herättikö nämä teissä ideoita tai ajatuksia? Kertokaa ja toivokaa, mitä te haluaisitte Museokoululla tehdä, nähdä tai kokea?

Hanna


Lähteet:

Heino, Alpo 2007: Yttilän koulu – Köyliön ensimmäisestä koulusta museokouluksi. Köyliö-seura (toim.) Köyliist 8. Härkikarilta karpalosuolle. Jyväskylä, 20-28.

Salokangas, Raimo: Köyliön historia II 1850-1975. Kokemäki 1980.