Yttilän Museokoulun aarre

Museotaksvärkki osallistui 10.6. valtakunnalliseen Avoimet kylät -tapahtumaan esine-esittelyin. Yttilän Museokoululla Yttilän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sari Minkovitsch esitteli opettajatar Agda Enlundin kesinä 1893 ja 1894 keräämänsä kasvion eli herbaarion. Sari esitteli kasvion myös 20.6. Yttilän Museokoululla järjestetyn iltatorin yhteydessä. Minä puolestani esittelen nyt kasvion teille lukijoille Sarin tekemän esityksen pohjalta.

Agda Enlund keräsi kasveja Porissa, Vaasassa, Jyväskylässä ja Köyliössä. Taitavasti kuivatut ja prässätyt kasvit ovat kiinnitetty muutaman millimetrin levyisillä liimapaperipaloilla kauniisti 37cm x 46cm kokoisiin taitettuihin paperiarkkeihin.  Kasvinäytteitä on 58 kappaletta ja ikää näillä kasvinäytteillä on siis jo yli 120 vuotta!

 

 

Paperin alakulmaan Agda on liimannut valmiiksi painetun nimilapun, johon hän on merkinnyt kasvin latinankielisen nimen, suomenkielisen yleisnimen, kasvupaikan, päivämäärän ja nimensä.

IMG_8171_kasviluettelo_1 rajattu
Opettajatar Enlund on kirjoittanut kasviolle myös kasviluettelon.

 

 

 

Ollessaan Köyliössä heinä-elokuussa 1893 Agda sai saalikseen lehtohorsman, ruiskaunokin, pellavan, valkoapilan, herneen, niittyhumalan, rantamintun, peltohatikan ja harakankellon. Prässätty kuiva rantaminttu tuoksuu Sarin mukaan yhä mintulta! Elokuussa 1894 kasvikokoelma täydentyi köyliöläisillä luhtatähtimöllä ja aikaisempana vuotena löydettyyn apilaan verrattuna erilaisella apilalla. Sarin laskelmien mukaan kasvio on noin 19-prosenttisesti paikallinen.

Esitystä tehdessään Saria askarrutti kysymys, miten kasvio päätyi lopulta Yttilän Museokoulun kokoelmiin? Hän lähti selvittämään asiaa kysymällä, kuka Agda Enlund oli? Olga Agda Esperance syntyi Eurassa 10.8.1874 kruunun nimismiehen Johan Henrik Wilhelm Johaninpoika Enlundin ja äiti Olga Enlundin toiseksi tyttäreksi ja kolmanneksi lapseksi. Agdan isä oli syntynyt Köyliössä, joka Sarin mukaan saattaa olla yksi johtolanka siihen, miksi kasvio on Köyliössä. Agda pääsi Jyväskylän opettajaseminaariin vuonna 1892, josta hän valmistui kansakoulun opettajaksi 11.6.1896. Kasvio on siis kerätty hänen opiskeluaikanaan. Opetusviran hän sai 27.12.1896 Porista.

Agdan työura jäi lyhyeksi, sillä hänet vihittiin 22.8.1901 Köyliössä leskimies Frans Oskar Rapolan kanssa, joka työskenteli Porin klassillisessa lyseossa historian, maantieteen ja suomen kielen lehtorina ja myöhemmin kansaneduskunnan edustajana valtiopäivillä. F.O. Rapola kuoli 20.3.1910. Heiltä jäi yhteinen tytär Sirkka Talvikki myöh. Poijärvi, s. 21.11.1905. Sirkka-tytär toimi maisteriopintojen jälkeen 41 vuotta kustannusosakeyhtiö Otavassa kustannustoimittajana ja hänen kirjailijanimensä oli Kaija Vaara. Agda kuoli 9.3.1949 Helsingissä 74-vuotiaana.

Herkkä ja iäkäs kasvio on poikkeuksellisen hyvin säilynyt ja on poikkeuksetta osa köyliöläistä koulu- ja sivistyshistoriaa. Kasviota on säilytetty tähän päivään asti ison luokkahuoneen kaapissa, missä se on ollut turvassa valolta ja kosketuksilta. Kuitenkin näin kaunista ja arvokasta Museokoulun aarretta olisi ilo esitellä muillekin. Yhdessä Satakunnan Museon henkilökunnan kanssa pohdimme, miten saisimme Enlundin kasvioin esille, ilman että valo ja kosketukset sitä vaurioittaisi tulevaisuudessakaan. Satakunnan Museon esinekonservaattori Kaisa Lindewallin ajatuksena oli hyödyntää vanhaa pulpettia, jonne kasvio voidaan asetella pleksin alle suojaan kosketuksilta. Pulpetin kansi puolestaan suojaa valolta. Mielestäni idea on aivan mainio ja toteutettavissa pikkubudjetilla. Tulevaisuudessa opettajattaren kasvio tulee olemaan upeasti esillä ja mahdollisesti myös osa Museokoulun osallistavaa toimintaa.

Suuret kiitokset Sarille vaikuttavasta esityksestä ja tutkimustyöstä.

FullSizeRender

Toivotan kaikille toiveikkaasti lämmintä juhannusta!

Hanna

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s