Tekstiilivaraston kätköistä osa 2.

Palataanpas takaisin tekstiilivaraston kätköihin. Kaikki tekstiileistä otetut valokuvat ovat jälleen valokuvaajamme Jaakko Ojalan ottamia ja vanhat kuvat puolestaan Köyliön valokuvat-arkistosta.

Salme Härkälä avioitui Paavo Varpialan kanssa vuonna 1949. Salmella oli yllään villakankaasta valmistettu upea yksinkertainen hääpuku, jota koristaa etumuksen koristepoimutus sekä kapea palmikoitu vyö. Ajan tyyliin kuuluivat myös olkatoppaukset, joilla haluttiin korostaa hartialinjaa.

0481_1

Miesten vihkiliivi mahdollisesti 1700-1800 luvun vaihteesta, jossa päällinen pomullstyykiä eli puuvillaa, vuori ja selkämys pellavakangasta. Vihkiliivi on entisen Vainio-Marttilan, nykyisen Saukkilan talosta peräisin. Todennäköisesti kyseessä on Efraim -nimisen isännän liivi. Kuitenkin Vainio-Marttilassa oli kaksi Efraim-nimistä isäntää. Efraim Adamsson Arvela, myöhemmin Vainio-Marttila, syntyi 2.10.1767 Lapissa ja kuoli 22.9.1806 Tuiskulassa. Hänet Vihittiin vuonna 1793. Eframille syntyi 9.12.1794 Efraim Efraimsson Vainio-Marttila -niminen poika. Hänet puolestaan vihittiin vuonna 1816. Voimme siis vain arvailla, kuuluiko vihkiliivi isä-Efraimille vai poika-Efraimille. Liivin on lahjoittanut museolle F. J. Bärling. Hän osti liivin 10 markalla tuiskulalaiselta maanviljelijä Kalle Kalliolta. Liivin napit eivät ole alkuperäiset.

Eemil Härkälän kesäpuku 1900-luvun alkupuolelta, johon kuuluu takki, liivi sekä olkihattu. Kyseisessä puvussa Eemil esiintyy useissa valokuvissa vuosina 1914-1919. Tässä vuonna 1919 otettu valokuva Eemilistä Alma-vaimon sekä lastensa Salmen ja Eskon kanssa. Miesten puku oli miltei aina 1900-luvun alkupuolelle asti kolmiosainen.

Kokoelmista löytyy myös Lottapuku, joka kuului aikoinaan Aune Anttila-Kuparille. Lottapuvun malli hyväksyttiin jo vuonna 1922. Puku oli harmaata puuvillaa tai villakangasta ja siihen kuuluivat lottaneuleen lisäksi valkoinen kaulus ja kalvosimet sekä jaostonauha. Kengät olivat mustat ja matalapohjaiset, sukat harmaat tai mustat. Lottien arkipuvun vasempaan ranteeseen ommeltiin kankainen kurssimerkki sekä jaostonauha. Rintataskuun kiinnitettiin valkoinen kurssitähti ja puvun kaulus suljettiin lottaneulalla. Lottapuvun käyttäjän tuli esiintyä ”sivistyneen ihmisen hillityin käytöksin, vaatimattomasti ja huomiota herättämättä”. http://www.lottamuseo.fi/kokoelmat/lottapuku/

1405_1

Tekstiilivarastosta löytyy myös ”hullun paita” eli pakkopaita. Vaatetta säilytettiin aikoinaan kunnanmiehen asunnossa, mistä sitä sai lainata tarpeen vaatiessa. Hihojen pituus on 266 cm. Pakkopaidan on Museoyhdistykselle lahjoittanut edesmenneen kunnanmiehen Eeti August Mäkelän poika Ilmari Mäkelä.

Syksyisin terveisin,

Hanna

Mainokset

Tekstiilivaraston kätköistä osa 1.

Kuvasimme kuunvaihteessa Tuiskulan Seuratalon yläkerrassa sijaitsevat Torpparimuseon tekstiilikokoelmat. Kokoelmasta löytyy hyvin kattava kokonaisuus 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun pukuja. Suurin osa puvuista on Härkälän suvun lahjoittamia sekä Tuiskulan Kesäteatterin kautta tulleita asuja. Osa puvuista on siis nähty myös Tuiskulan Kesäteatterin näytelmissä. Tietoa puvuista ja tekstiileistä on harmittavan vähän, joten osan kohdalla voimme vain arvailla ja kuvitella kenen päällä puvut ovat olleet ja millaisissa tilanteissa ja tilaisuuksissa. Hämmästystä herättää myös pukujen pienuus. Vaikka mallinukkemme oli hyvin, hyvin pieni, osa puseroiden napeista ei mennyt mitenkään kiinni. Kaikki puvuista ja tekstiileistä otetut valokuvat ovat valokuvaajamme Jaakko Ojalan ottamia.

Tervetuloa Museotaksvärkin catwalkille!

1976_1

Alma Härkälän morsiuspuku. Hän avioitui Eemil Mäkelän (myöh. Härkälä) kanssa vuonna 1916. Ennen morsiuspuku ei eronnut muodikkaasta juhlapuvusta, vaan morsiamelle hankittiin uusi puku, jota hän käytti myöhemmin juhlavissa tilaisuuksissa niin kauan kuin se vain mahtui päälle. Morsiuspuvun siitä teki asusteet, kuten kruunu, seppele ja morsiuskorut.

1967_1.JPG

Kolmannen päivän hääpuku vuosisadan vaihteesta. 1800-luvulla häitä vietettiin monta päivää, jolloin morsian tarvitsi hääpuvun myös toiselle ja kolmannelle päivälle. 1800-luvulta 1900-luvun alkuun musta hääpuku oli varsin yleinen hääpuvun väri varsinkin maaseudulla.

0956_1 _2

Matilda Vanha-Härkälän kotitekoinen kirkkopuku mahdollisesti vuodelta 1915. Korutonta tummaa pukua koristaa pitsikaulus sekä hihojen samettiset kädensuut. Suurin osa 1900-luvun alun vaatteista ommeltiin kotona. Tyttöjen kädentaitoja harjoiteltiin jo pienestä pitäen ja käsityötaidot olivat itsestäänselvyys.

 

Tuiskulan Kesäteatterin lahjoittamat röijyt eli puserot 1900-luvun alusta.

Vasemmanpuoleinen röijy on kuulunut Matilda Vanha-Härkälälle ja oikeanpuoleinen on puolestaan ollut Alma Härkälän röijy. Molemmat röijyt ovat 1900-luvun alusta. Tyypillistä 1900-luvun alun röijyille on matala pystykaulus sekä pussimaiset lampaanlapahihat. 1910-luvulle tultaessa vyötärö kipusi yhä ylemmäs ja parhaimmillaan vyötärö oli pallean kohdalla.

1381_1

Kotitekoinen villakankainen puku mahdollisesti 1900-luvun alusta. 1900-luvun alussa myös kankaat ja langat tehtiin itse, vaikka 1800-luvun lopulla oli jo saatavilla tehdasvalmisteisia kankaita ja lankoja. Asta Kallio on saanut puvun Parkkilan mummulta koulunäytelmää varten.

1956_1_3

Kolmiosainen Sofia Niemisen puku mahdollisesti myöskin 1900-luvun alusta. Pukuun kuuluu pusero, liivi ja hame. Mallinuken pukemisessa olikin omat haasteensa. Tämän puvun kohdalla esimerkiksi liivi meni aluksi kiireessä puseron alle. Nuppineuloja kului ja hihoja toppailtiin, jotta niistä saataisiin ryhdikkäämpiä.

Tässä oli ensimmäisen catwalkin antia,

Hanna