Ikkuna räisäläisyyteen.

Köyliön ytimessä sijaitsee Räisälä-keskus. Vuonna 1947 perustettu Räisäläisten säätiö vaalii räisäläisiä perinteitä ja karjalaista yhteishenkeä ylläpitämällä Räisälä-keskuksessa Räisälä-museon lisäksi kirjastoa ja valokuva -arkistoa. Alun perin Räisälä-museo sijaitsi Kokemäen Tuomaalassa. Kokemäen kaupunki vuokrasi vuonna 2003 museotiloiksi ensin yhden ja sitten toisen huoneen Tuomaalan koulun entisestä opettajan asunnosta. Vuokratilat eivät kuitenkaan olleet edukseen nykyaikaiselle museotoiminnalle, joten Räisäläisten säätiö päätti vuonna 2011 hankkia liikehuoneiston keskeltä Köyliön Kepolaa, joka kunnostettiin säätiön toimintaa palvelevaksi Räisälä-keskukseksi. Avajaisia juhlittiin 24.8.2014.

IMG-1522

Räisäläisten säätiön tukikohtana toimiva Räisälä-keskus on satakuntalaisille räisäläisyyden ikkuna, joka tarjoaa tietoa Räisälästä omia juuriaan etsiville, karjalaisuudesta kiinnostuneille tai sitä tutkiville sekä oppimisympäristönä lähiseudun kouluille.  ”Siellä viihtyy aina”, totesi eräs köyliöläinen, eikä se ole mikään ihme, sillä Räisälä-keskus tarjoaa jokaiselle jotakin ja tietoa löytyy niin paljon, kun sitä jaksaa vain ahmia. Jokainen vierailu museossa avaa uuden oven räisäläisyyteen.

Räisälä-museon perusnäyttely esittelee entistä Räisälää, räisäläisiä ja räisäläisyyttä monipuolisesti kivikaudesta nykypäivään. Näyttelyssä läsnä ovat ihmiset, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja sopeutumaan uuteen elämään, kulttuuriin ja ympäristöön siirtolaisina. Museo kertoo sodista ja raskaista evakkomatkoista, joille jokaisen räisäläisen oli lähdettävä, mukana tärkein omaisuus, joista osa on päätynyt museon kokoelmiin.

Räisälä-museon kokoelmat ovat pääosin karttuneet lahjoituksin. Kokoelmien painopiste on arkipäivän esineistössä, joka ajallisesti keskittyy elämään Räisälässä ennen sotia 1939-1944 ja räisäläisten asettumiseen uusille asuinsijoilleen nyky-Suomessa.  Näyttelyssä esillä ovat mm. maailmanennätyksen ampuneen räisäläisen Matti Haikosen jousiammuntataulu sekä -nuoli. Ennätyksen hän ampui Säkylän Kotkanniemen kentällä 28.6.1964. Anneli Lallukka-Vanhasen kummitädin Kerttu Åhlvikin vuonna 1942 valmistama kastemekko, jossa Anneli kastettiin Räisälän Tiurin Jurkkalassa. Kasteen toimitti Räisälän silloinen kappalainen Onni Honkkila. Puusniekkojen seinäpuhelin oli Räisälän Myllypellon ensimmäisiä, josta kerrotaan, että: ”Se ol välttämätön hankinta, koska Puusniekan talo sijaitsi aseman välittömässä läheisyydessä, ja heillä oli pieni kahvila matkustavaisille. Talossa saattoi 1930-luvulla yöpyä myös ”metsäherroja”, jotka tarvitsivat puhelinta asioiden hoitoon. Tämä puhelin olin Puusniekkojen toinen puhelin. Se oli aluksi sijoitettuna ”tyttöjen” huoneeseen.”

Merkittävimmät lahjoitukset ovat esimerkiksi Niilo Seljannin lahjoittama Räisälän kansanopistoon liittyvä esine-, valokuva ja arkistomateriaali. Kirjastosta löytyy Heikki Kähärin lahjoittama kirjavalikoima kouluneuvos Matti Kähärin laajasta kirjastosta. Merkittävän erillisen osion kokoelmista muodostaa lahjoituksena saatu, toimintansa lopettaneen Räisälän kansanopiston jäämistöstä koottu kokonaisuus, josta osa on myös nähtävillä Kokemäellä Teljän talossa sijaitsevassa kansanopiston perinnehuoneessa. Kansanopiston perinnekokoelma sisältää runsaasti valokuva-aineistoa ja oppilasmatrikkelitietoa. Kaiken kaikkiaan Räisälä-museon esinekokoelmista löytyy 1374 esinettä.

RÄK 69 573
Räisälän kansaopiston ryhmäkuva vuosilta 1910-1911. Kuva: Räisälä-museon kokoelmat.

Oletko sinä jo käynyt Räisälä-museossa?

Hanna

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s